Vuoden vaihtuminen

Tänään juhlitaan uutta vuotta ja klo 00 jälkeen yöllä vaihtuu meille vuosi 2014 :-) Tämä on minun ja mieheni neljäs yhteinen uudenvuoden juhla, oikeastaan vuosipäivä meille. Samalla voimme juhlia sitä, että huomenna 1.1.2014 meillä poksuu rv 20 rikki. Olemme odotuksessamme siis jo puolessa välissä. Hurjaa ajatella että mun masussa on köllötellyt vauvan alku jo noin viiisi kuukautta. 2014 vuonna toukokuussa, meille syntyy vauva! Ihmeellistä! Huimaa!! Rakenneultraankin on enää tasan viikko jäljellä. 7 päivää niin näemme meidän pienen Huippiksen ultraruudusta. En olisi koskaan vuosi sitten ajatellut, että seuraavana uutena vuotena olen raskaana ja että olisin jo näin pitkällä odotuksessani. Se olisi tuntunut varmasti paljon kaukaisemmalta ajatukselta, raskaus ylipäätään. Mutta nyt kun olen raskaana ja touhottanut päivän taas menemään, ja olen väsynyt, ja tuntuu että illemmalla kun syömme, menen jo silloin yöunille ennen kun kello on edes 21 illalla. Senkin takia piti tulla kirjoittelemaan jotakin tänne, koska illemmalla en varmaan enää jaksa. Nytkin silmät lupsuu niin, että päiväunet voisivat tehdä terää. Mutta ei varmaan viitsi eikä kerkiä. Eikä mua haittaa vaikka nukkuisinkin aikaisesta illasta aamuun saakka. Tämä päivä tuntuu aikalailla normaalilta tiistaipäivältä , eikä ole mitään juhlimisfiilistä. Mä nautin vain olostani ja syön toooosi hyvin. Poiketaan vähän normaalista uv ruokaperinteestä, ja ostettiin illaksi taco ja tortilla aineksia ja miehen kanssa syömme vähän erilailla kun monet muut vuoden vaihtuessa. Omassa kotonani on ainakin ollut aina perinteenä syödä kaikkia lihapullia, nakkeja, perunasalaattia ja kaikkee tällästä... Tortillat on siis hyvää vaihtelua meidän uuden vuoden ruokailuun :) Niin ja tosiaan ihan kahdestaan kotosalla uuttavuotta vietellään rauhallisissa merkeissä, ei lähdetä mihinkään, koirat ja kissat kanssa sisällä ja sellasta ihan tavallista perheen kesken :-) Loppuun toivotan teille kaikille oikein ratkiriemuisaa uuttavuotta!! :) <3

Ulkoasun muutos.

Tänään 19+4.

Mä en vaan hallitte tätä ulkoasun tekemistä vielä niin hyvin , kun monet muut bloggaajat. Ehkä harjoitus tekee mestarin tai jotain.? Vähän synkkähän tuo musta on, mutta laitoin sinistäkin vähän piristykseksi. Mut tuntien ulkoasu muuttuu taas pian. Ja ehkä 7.1. jälkeen tulee uusi otsikkokuva, kun saadaan uusia ultrakuvia :-)

Mua on alkanut ihan todenteolla jännittää tuleva rakenneultra. Siihen on vielä 9 päivää vai 8. En osaa enää laskea. Vai onko siihen sittenkin 10 päivää. Hahahha. No kuitenkin. Se jännittää. Jännittää yhtäkkiä todella paljon. Onko Huimalla kaikki hyvin? Saako raskaus jatkua normaalisti? Jännittävää. Huimasta on tullut nyt jo niin kovin rakas meille. Ihanaa kun mies sai järjesteltyä töitänsä niin että pääsee mukaan. Se on jännittävää myös tulevalle isille. Sitten me nähdään taas meidän pikkuinen. Kamala ikävä jo toista :-)

-PuoliPerhePotretti- Tällä kokoonpanolla tänään oltiin metsässä laavulla ulkoilemassa, haukattiin raitista happee ja paistettiin nuotiolla makkaraa. Olipa meillä mukavaa. :)))

19+3 Liikkeet

Jihuu!

Eilen oli ihana ilta. Liikkeet vaan voimistuu koko ajan. Eilen illalla pyysin miestä mun kanssa tunnusteleen ja se piti kättä mun vatsan päällä ja ulkopuolelta tunti liikkeitä ja se oli niin ihana hetki <3 <3 <3

Ekaa kertaa oikeen kunnolla keskityttiin illalla liikkeisiin ja pienellä oli ihan kamala meno päällä. Opin erottamaan potkuja ja kääntyilyä, ne tuntuu ihan eriltä. Välillä tuli napakka potku suoraan siihen kohtaan missä miehen käsi on, ja välillä koko masu tuntui muljahtelevan, varmaan Huippis heitti kuperkeikkaa silloin :D

Olen niiin innoissani! Meidän maailman ihanin Huima <3 Illalla otettiin kans masukuvat. Edestä päin jo huomaa vauvamasun. Napakin on tollanen ihan kummallinen. Kuvat otettu siis eilen illalla rv19+2.

 näyttääpäs kuva tyhmältä, olen samanlaisessa asennossa kun ylemmässä kuvassa näkyy, kädet koukussa suojaamassa yläosaa.Muokkasin vähän pois jalkoja ja yläosaa ja vähän sivultakin, ettei mene liikaa paljasteluksi :D 

Oma vauvakirja

Kävin jouluna äidilläni ja pyysin ennen lähtöä vauvakirjani, jotta voisin lueskella sitä. Pyysin myös valokuvia, saan niitä myöhemmin kun äiti etsii ne valmiiksi. Nämä on kallisarvoisia muistoja omasta vauva-ajasta ja olen äidille kyllä kiitollinen kun se on mun vauvakirjaa noinkin paljon täyttänyt. Eihän siellä niin paljon ole juttua kun sivuja on, mutta paljon oleellista tietoa mun kehityksestä ja hauskoja muistoja mun ensimmäisiltä vuosilta. Olen äidin 4. lapsi. Perheessäni on yhteensä 6 lasta.(uusioperhe)

Minlla ollut paljon tukkaa, olen käynyt "kampaajalla" ensimmäisen kerran ollessani noin 8-9kk ja noin paljon sillon leikattu tukkaa :) Aika hassua. Muita kirjoitettuja tietoja, oma laskettu aikani oli aiemmin mutta 9-10 päivää minä viihdyin äidin turvallisessa kohdussa kunnes synnytys käynnistettiin. Syntyessäni olin 51cm pitkä ja 3510g painoinen ja syntymäpisteeni olivat 9/9. Olin syntynyt lopulta niin vauhdilla että äiti oli ollut synnytyssalissa vasta 10 minuuttia kun olin jo maailmassa. Huh mikä vauhti! :-D Hiusteni väri oli ollut syntyessä jo tumman ruskea. Äiti kirjoittaa ensimmäisestä kahdesta vuodesta niin, että olen maailman kiltein vauva ja rauhan perikuva. He ovat isän kanssa miettineet, osaanko ollenkaan itkeä. Olen hyvä nukkumaan ja herään max 2 kertaa yössä vain syömään, sitten vain kerran yössä klo 4-6 välissä ja pian nukun jo kokonaisia öitä. Vajaan 5kk iässä tein perheemme nukkumisennätyksen menemällä "päivätorkuille" klo 16.30 aikoihin, ja äidin tullessa klo 23 sänkyyn, nukuin aina vaan. Yöllä heräsin kerran/pari kertaa syömään ja nukahdin uudelleen ja heräsin vasta klo 8 aamulla. Huhhuh, mitkä unenlahjat mulla ollutkaan :D 

3kk iässä käännyin selältä vatsalleni ja yritin/nousin istumaan 6kk iässä. Lelu pysyi kädessä 2kk iässä ja aloin kontata 6-7 kuukauden paikkeilla. Ensimmäisen kerran nousen seisomaan 6kk iässä ja aloin kävellä 9kk iässä. Ekat hampaat teen 6-7kk iässä ja ne tulivat kuulemma huomaamatta. En ollut kuumeinen tai kiukkuinen. Neljä seuraavaa hammasta tulikin sitten vähän urakalla. Olin ollut levoton ja valvonut öitä.  Olen ensimmäiset kolme vuotta äidin "unelmien vauva" kiltti hiljainen, tyytyväinen vauva joka oppii vauhdilla asioita ja on kauhean kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Vuoden ja muutaman kuukauden iässä tulen tosi kipeäksi ja joudun sairaalaan. Kipeys on kestänyt jo nelisen viikkoa ja sairastan kurkunpään tulehdusta. Hengitin parin tunnin välein sprii lääkettä ja myöskin pistoksena kortisoonia ja kaikkea muutakin. Minä en ollut yhtään pitänyt tutkimuksista joita minulle sairaalassa tehtiin. Kotiuduin kun saatiin hengitys paremmaksi mutta kotona kuume nousi taas yli 40 asteen ja äiti oli taas vienyt minut sairaalaan. Siellä otettiin taas kaikenmaailman verikokeita ja pissatestejä, keuhkoista röntgenkuvat enkä ollut taaskaan yhtään pitänyt sairaalasta. Testeistä ei ollut löytynyt mitään ja meidät oltiin taas kotiutettu. Kuume nousi kuitenkin aina vaan, vaikka äiti oli antanut kuumelääkettä ja kaikkea, joutui taas lähtemään kanssani sairaalaan. Olin ollut todella väsynyt pieni. Olin joutunut osastolle ja saanut kanyylin käteen joista lääkkeet meni suoraan suoneen. Vauvakirjassa kirjoitettu myös ensimmäisestä joulustani ja paketeista ja kaikista merkkipaaluista elämäni alkutaipaleilla, kuten snyttäripäivät ja koska olen jättänyt vaipat ja oppinut käymään vessassa ja mikä on ollut lempimusiikkiani pienenä, frööpelinpalikat ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hassua.  Sitten kun 3 vuotta tulee mittariin äiti on kirjoittanut, että heidän unelmien vauvastansa on tullut hurmaava uhmaikäinen joka on aamusta iltaan eri mieltä ja raivotessaan pissaa housuun, kulkee aina ilman vaatteita missä ikinä kulkeekin, tekee kaiken niinkuin itse tahtoo tehdä.Olen myös piirtänyt myöhemmin vanhempana itse sinne pirrustuksia eri ikäisenä ja kirjoittanut ensimnmäinen koulupäivä kohtaan omilla sanoilla "vähän jännitti" :D :D Opin tosiaan jo 5vanhana lukemaan ja kirjoittamaan. ym.  :)

19+1

Moikka!

Täällä on paljon aurinkoisemmat fiilikset viime kertaan verrattuna! Näin nää hormoonit heittelee :D

Joulu oli aivan ihana meillä, vaikka reissun päällä oltiinkin ja mun piti ajaa huonoissa keleissä. Eihän se mitään haitannut kun sai syödä niin paljon kun napa vetää ja joulupukkikin meitä muisti. Olimme perheen parissa joulun ja oli ihana nähdä perheenjäseniä, kun asuu eri paikkakunnalla heidän kanssa kyllä tuleekin aina välillä kova ikävä niitä. :) <3 Äsken repäisin ja tein tilauksen vauvantarvikeliikkeen nettikaupassa. Iik. Tälläiset tuli ostoslistalle ja tilaukseen: 

Elikkäs: vaipparoskis, sitteri, itkuhälyttimet, mobile pinnasänkyyn, leikkimatto ja sit 56cm body ja housut :) Varmaankin kaikkea iiihan epäolennaista, mutta minkäs teet. Kaikki näistä oli kuitenkin isossa alennuksessa ja juuri yks päivä kävin lastentarvikeliikkeessä katselemassa niin itkuhälyttimetkin oli siellä väh.130e ja nyt saan ne sit 91€ hintaan. Meidän taloudessa itkuhälyttimet on kuitenkin mielestäni tärkeät olla kun on isohko kerroksinen talo ja vauva voi nukkua esim toisessa kerroksessa, taikka pihalla vaunuissa ja sillon noi voi olla hyödylliset? Sitterin mun piti eka ostaa käytettynä 10eurolla, mutta sit joku ihme tonttu meni mun päähän ja meninkin tilaamaan tuollaisen helvetin kalliin mööpelin. Siinä on kuitenkin jotakin ääniä, tärinätoiminto ja lelukaari ja mietin josko Huima siitä sitten pitäisi. Ihan hömppä tuleva äiti täällä ilmoittautuu :D :D :D

Puuhamatto oli normihintasena melkein 80euroa ja nyt sai sen puoleenhintaan. Sivuilla oli videokin ja se vaikutti kivalta. Sen pitäisi kehittää lapsen eri aisteja ja muita taitoja kun se on niin värikäs ja siinä on erilaisia materiaaleja ja ääniä mitä se pitää ym. Tiedä sitten onko sekin turha ostos, mutta saimpahan ainakin halvalla :D Musiikkimobilen tahdoin ehottomasti pinnasänkyyn, ensin kyllä katselin ihan toisenlaisia ja kalliita vaihtoehtoja mutta lopulta päädyin tuohon mikä maksoi vaan pari kymppiä. Vaipparoskis oli ehdoton, koirien takia. Niiden ei pitäisi päästä tuollaiseen murtautumaan, normi roskikset kyllä meinaan jyllätään jos mahdollisuus siihen urkenee. Mä kyllä pitkään mietin tuota ostosta, kun olen vakavasti miettinyt/jo päättänyt käyttää kestovaippoja. Mietin kuitenkin jos alkuun käyttäisin kuitenkin kertakäyttövaippoja ainakin ja jos ostaisi niitä sit kumminkin varuuksi kotiin kanssa. Yhtään kestovaippaa en ole vielä hommannut kylläkään mutta... Saa nyt nähdä mihin päädytään vaippa-asian kanssa.. :) Mobilesta voin sentään olla tyytyväinen. Jätin ostoskorista sellaisen älykalliin mööpelin ja jätin ostoskoriin tuon 20 euroa maksavan pienemmän mobilen. Tuo mobile tulee sitten pinnasänkyyn kiinni ja siitä pitäs kuulua hetken aikaa jotakin sävellystä tai jotain..

Tietenkin olisin voinut ostaa kaikkea hyödyllistä mitä tarvitaan vauvalle ja äidille alkumetreillä muttä nääh. Kerkiäähän sitä osteleen tuttipulloja, liivinsuojia ja vauvatalkkeja ja öljyjä sitten lähempänä. Vaikkei ne miksikään mee, niin ei oo sit ainakaan vanhentuneita tuotteita, kun ei osta niitä liian aikaisin. Oliko vähän huono selitys :D No oon ajatellut muutenkin lähteä näissä hankinnoista isoimmista ja kalliimmista ensin, niin ei tarvi stressata niiden takia sitten viime hetkillä. Sillon on paljon kivempi stressata muutaman euron topstikuista ja pumpulilapuista sun muista kun jostakin esim pinnasängystä. Se pitää kyllä kanssa hommata, siis pinnasänky, myöskin hoitotaso (se saadaan ilmaiseksi kylläkin miehen siskolta mun ymmärryksen mukaan) ja nämä tälläiset tärkeät isot hankinnat.

Ostoslistassa oli ensin ihan hirveesti kaikkea tilpehööriä, tutteja,tuttipulloja,leluja, lakanasettejä ja vaiikka mitä. Mutta jos tälläin pikku hiljaa hommaa kaikenlaista niin ehkä toukokuussa sit on kaikki tarpeellinen ja ei niin tarpeellinen hommattu. Lakanat päätin tehdä itse,täytyy käydä katselemassa jotakin halpoja alekankaita esim ja ommella itse. Lakanasetit meinaan jotakin 40-100eurookin nettikaupoissa ja liikkeissä , että ei kiitos. Kyllä on hirveen kallista muutenkin ihan kaikki. En oo vielä löytänyt mitään halpaa liittyen vauvoihin. Kirppareilla kiertelen myös ja selaan noita nettikirppiksiä kanssa ja yritän silti päästä halvalla mahdollisimman hyvin. Nyt menee rahaa autokoulun 2 vaiheeseenkin jota olen vain pitkittänyt ja pitkittänyt ja nyt on viimeinen mahdollisuus se hoitaa. 3.1. on mulla loput siitä syventävästä vaiheesta ja laskua tuostakin "turhakkeesta" kertyi 400e :(  

Yhden lelun Huimalle ostin kylläkin sillon kun kävin sielä lastentarvikeliikkeessä :D Siis joo tiedän tää lähtee ihan kohta lapasesta ja lujaa... :D 

Skip Hop koira - Aktiviteetti/Ensilelu. Siinä on yli 10 erilaista kehitystä ja oppimista tukevaa aktiviteettia ja kuulemma suosittu ja tietysti turvallinen. 

18+2 Neuvola ja avautuminen

Eilen oli taas neuvola pitkästä aikaan lukemat 18+1.

Pissa oli puhdas niinkun aina tähän asti. Hemoglobiini oli entistä parempi. 111, 120, olleet aiemmin ja nyt oli jo 126! Rautalääkkeet loppuivat juuri sopivasti ja uutta kuuria ei tarvitse ainakaan toistaiseksi syödä. Verenpaineet ilmeisen hyvät. Entiset lukemat 114/60, 116/67, 116/70. Eilen 121/66.

Paino oli noussut ja kuulemma ihan pikkusen liikaa, mut mä en usko sitä kun menin neuvolaan suoraan kouluruokailusta, meillä oli oikeen herkkuruokaa, jälkkärit ja kahvit tarjottiin ja kaikkee, mie söin kun pieni porsas :D Kotona ei oo vaaka näyttäny noin. Sanoi kumminkin, et jos nousee yli 500g viikkoon, niin joudun sokerirasitustestiin. Mä yritän pitää huolen etten joudu sokerirasitukseen vaikka joulu onkin. Ärsyttää kun on kaikkea herkkua tarjolla pian niin pitäs olla "dieetillä" .

Mutta silti ärsyttää, ei kauheasti luo itsetuntoa kun neuvolassa painoa tarkkaillaan noin paljon, sehän on neuvola eikä mikään painonvartija kerho! Raskaana olevan naisen tuleekin nostaa painoa, ja mun paino edelleen normaalipainoisen kohdalla painoindeksissä, ettei huolenaihetta ole. Eri asia jos olisi jo valmiiksi paljon ylipainoa ja näin et siitä olisi jotakin haittaa jo. Mutta mulla ei todellakaan oo mitää raskausdiabeetestä ettäs tiedätte! NIh. ::D Kiukkuna oon :D Oon sentään 172 pitkäkin ihminen ja monet kaverit vieläkin sanoneet, vaikka huomanneet et massu kasvaa, ettei sitä muuten musta huomaa kun en oo silleen pyöristyny muilta osin. :D Niin ärsyttää. Mut parempi unohtaa koko paino juttu.

Muuten kaikki hyvin. :) Kuunneltiin sydänääniä ja siellä Huiman sydän löi ja syke vaihteli 130-150 välillä suunnillleen. Neuvolakortin ' Liikkeet ' - kohtaan tuli ekaa kertaa yksi + merkintä. Tämänkin kirjoituksen aikana Huima on monta kertaa potkinut että ne alkaa voimistua siitä, tuntemukset.

Tänä aamuna vaatteita pukiessani huomasin peilistä et arpia tullut rintoihin, tuonne kainalon lähettyville sivuille, ja myös masuun pari pientä. Tästä se alkaa.

Miten kukaan voi valmistautua siihen että menee pilalle? Miten tähän ajatukseen voi tottua jotenkin? Mä en ehkä osaa? Itseasiassa tuntuu pian, että koko raskaus aika on mulle yhtä taistelujen aikaa. Mä en vaan ole sinut asioiden kanssa mitä tässä tapahtuu. Olispa jo kaikki ohitte. Ei kaikilla ehkä vaan koskaan tuu sitä oloo et hei katsokaa kaikki oon raskaana ja elämä on ihanaa! Mua ainakin väsyttää ja ärsyttää vähän väliä ja kaikenlaista vaivaa riittää. Nyt on tullut liitoskivut mukaan ja tää masun kasvu tekee välillä kipeetä. Ensin kasvoi tissit ja nyt masu ja kumpikaan ei tunnu hyvältä. Mun sisko yritti lohduttaa , ettei kukaan äiti tästä nauti. Ne nauttii sitten lapsesta ja sen kun saa , kaikki tuollaiset unohtuu. Ja arvetkin haalenee. Paljon äitejä jotka pelkää synnytystä mutta kun joutuu tuskailemaan puolivuotta ja lopussa tekisi ihan mitä vaan että saisi odotuksen jo loppumaan. Ja kaikkeen on aina lääke synnytys , sanoo mun sisko. Se on tooosi lohduttavaa se, kun siihenkin on vielä pitkä aika.

Mä alan väsyä odottamiseen jo alkumetreillä. Nyt kun kaiken pitäisi olla ihanaa ja mun oikeen hehkua. Musta ei tunnu hehkuvalta. Itseasiassa olen alkanut tuntemaan ihan liikaa kaikenmailman negatiivisia tunteita. En tiedä miten muuten avautuisin kuin kirjoittamalla. Ja oikeasti, pelottaa. Kaikki jotenkin pelottaa ihan kamalasti. Tulevaisuus pelottaa. Miten mä tulen pärjäämään tämän kaiken kanssa. Meillä on kolme aktiivista treenattavaa koiraa ja tämä omakotitalo, kissat ja sitten tulee vauva joka varastaa kaiken huomion. Mun tulee olla joka tilanteessa sitä vauvaa varten ja olla 24/7 sen vauvan kanssa. Mä en tiedä miten mun käy. Mä olen ollut tähänkin asti niin huono käsittelemään painetta ja väsymystä, tekemään kotitöitä. Pelkään että musta tulee huono äiti ja huono vaimo. Huono koiran omistaja ja epäonnistuja. Tämä on kamalaa kun synkkä pilvi meinaa peittää mielen.

Ulkonakin sataa vettä ja maa on kuravelliä. Ärsyttää. En ole jouluihminen sit ollenkaan ja nyt vähätkin joulumielet on rapisseet pois. Hmph.

17+5

Masu on alkanu viimeinkin kasvamaan! Mä jo mietin koska se alkaa! Nyt näkyy pieni masu mullakin! Olin viime TO-PE reisussa Helsingissä opintomatkalla ja kuulin monelta ihmiseltä, että nyt masun jo huomaa! Hihii! Kuvat otettu tänään 16.12.2013

Ps. Minulla on toivomus. Tahdon kirjoitella "tuntemattomana" eli jos tunnistat minut kuvasta, tai muuten tiedät, niin kunnioitathan yksityisyyttäni, etkä "paljasta" henkilöllisyyttäni :) 

17+0

Ärsyttää oikein kun ei ole mitään kirjoitettavaa. Kaikki tuntuu koko ajan niin normaalilta.
Olo on niin normaali ollut oikeastaan läpi tähänastisen raskauden. Höh. No pientä kerrottavaa kyllä löytyy.

Oltiin viime perjantaina itsenäisyyspäivänä Kaija Koon keikkaa katsomassa. Siellä kävi varmaan yhtäkkiseltään niin kova jytinä, että loppuillasta sain tuntea selvää liikettä ja potkuja masusta. Sen jälkeen oli muutama päivä taukoo, etten tuntenut mitään. Eilen taas tunsin vähän liikettä masusta. Ihmeellistä <3 <3 <3

Kaija rokkaa! :D 

Kontrolliultra rv16

Tänään 16+1. Eilen olin isommassa cityssä käymässä ja aamusta oli kontrolliultra. Ensin kävin kätilön huoneessa se kyseli mun vointia ym, mittas verenpaineen ja mitäs muuta. Sen jälkeen hetken odottelin ennenkun pääsin lääkärille sinne ultraukseen.

Järkytyksekseni lääkärinä toimi mies. Höh. Ei siinä muuta se sanoi et ota pöksyt pois jne ja mä sitten otin ja kävin istumaan siihen penkille/sängylle. No sitten tää lääkäri ilmoittaa et kone meni jumiin ja joku 4 minuuttia kesti ainakin et koko järjestelmä sammui ja käynnistyi uudelleen. Heti käynnistymisen jälkeenkään kone ei meinannut suostua yhteistyöhön ja siinä mä olin ilman housuja ja ihan kauhusta kankeena. Mä en vaan ollut valmistautunut mieslääkäriin...

No sit viimein päästiin aloittamaan, se teki gynetutkimuksen ja totes et paikat kunnossa ei näy mitää verta tai muuta ja se olikin tiedossa kun vuotoja ei oo tullut enää pariin viikkoon vai miten, en osaa just nyt laskea niin tarkasti mutta saanu olla ihan rauhakseen niiden puolesta. Myös kivut on kadonneet. No sitten se kattoi vähän sillä sisäultralla mut vaihtoi melki heti siihen ultralaitteeseen millä ultrataan masun päältä. Se vasta kiusallista olikin kun ei ollut vieläkään housuja jalassa. Sori jonkun mielestä tää voi olla jotenkin hauskaa, mut mä en vaan yhtään ollut kotonani siinä tilanteessa :-D..

No pian kaikki huolet unohtui kun päästiin itse asiaan. Siellä mä näin vauvan liikuskelevan innokkaana ja vähän se siinä teki pikasen mittauksen, katsoi missä istukka on ja sit lopulta mun pyynnöstä katsoi sitä sukupuolta. Lääkärimies oikein zoomas vaavin jalkoväliin ja mä oon aika varma että se on poika, kumpi meille tulee. Mä en oo mikään salailija luonne ja mä todella ootin tuota tietoo joten ajattelin teillekkin jakaa :D Viikkoja on tietysti vasta 16 ja näin, mutta ei siitä mielestäni voinut erehtyä... :-D

Mutta rakenneultrassa 7.1. asia sitten paremmin varmistetaan kun tutkiskellaan perusteellisemmin. Tuon kontrolliultran aihe oli kuitenkin katsoa et kohdussa kaikki hyvin, missä istukka ja ettei näy hematoomia taikka muuta. Lapsivettä normaalisti kuulemma ja kaikki muutkin mitä se tutki ja katsoi ja saneli koneellensa kuulosti hyvältä. Ei tarvetta enää kontrolleille, kaikki hyvin. Jeee :-)

Vaunut.. Check!

Tänään hain meille vaunutkin kotiin. Me koottiin ne ja noin, mut muistin vasta jälkeenpäin, (kun vaunut oli jo taas kasassa) et olisinhan mä jotain kuvia voinut ottaa. Oon kuitenkin pitkästä päivästä niin väsyksissä etten jaksanut alkaa uudestaan kokoomaan niitä joten tässä on pari kuvaa vaunuista kun ne on kasattu. Kyllähän jotakin selvää saa. NE ON HIENOT <3 <3 <3

2 pakettia sinulle.

Siis minulle! Jee! Icebug kengät tuli ja niitä on nyt testattu, aivan mahtavat! Istuvat, tukevat, ja pohjassa kunnolla pitoo liukkaillekkin keleille! Kiitos ihana avomieheni <3 Sitten tänään viel tuli toinenkin paketti, sieltä löytyi 5kpl äitiyshousuja! 4kpl farkkuja ja yhdet siistit mustat suorat housut. Mun anoppi on maailman paras! Luulin et oli ostanu mulle yhet housut mut niitä tulikin viidet! Kiitos! :) Ja kuinka ihana olikaan saada nämä housut päälle <3 Istuu niin hyvin nämäkin ja tukee eikä ole yksikään nappi taikka vetoketju puristamassa. <3 Pelottaa vaan, nämä on aivan mun omaa kokoa mut mä oon paisunut :( alotus painosta tullu jo 5 kiloa lisää.. Paino nousee vähän liikaa jo pikkuhiljaa varmaan.. Nää ei varmaan yhdetkään housut mahdu päälle kovin kauaa, tällä menolla :( Mut kuvassa näkyy uudet kengät ja yhdet saaduista farkuista päälläni.

Hormonihirviö talossa 15+5

Ihan kamalaa. Mä kattoin äsken 'Mcleodin tyttäret' joka on yks mun lemppariohjelmista nykyään. Viime jaksossa päänäyttelijä kuoli, ja nyt vietettiin niitä hautajaisia. Rääyin ihan sellasta huutoitkua ja mies kysyi ensin itkenkö mää ja tuli sitten katsomaan, nauroi maha kippurassa mulle ja toi nenäliinaa. Kysyi, että mitä helvettiä täällä tapahtuu ja siis mua itkettää edelleen nytkin ja mun itkua kesti tunti mitä se ohjelma kestää ja vieläkin nenäliina kädessä pidättelen. Mut on vallanneet hormoonit sitten varmaan mä oon ihan kamala!!!itteäkin naurattaa ja hävettää mutten vaan voi mitään, vaikka yritän.. Ja palelen kaiken aikaa. Onko se normaalia? Mulle myöskin sanottiin, että hormonit vaikuttaa myöskin lihaksiin, ilmeisesti, koska tänään havahduin siihen, että kävelykin sattuu, mä en saanut syömisen jälkeen astioita nostettua pöydästä, ja miehen piti auttaa mut sohvalta ylös kun en omin voimin päässyt. Kipu on ihan hirveä. Mä ihmettelin että mitä oon oikeen touhunnut kun on niin pirun kipeet selkä ja takapuoli mutta... Hormoonit ilmeisesti...

Joulukuu

Tämä on niiin hassua ja ihmeellistä. Kuinka onnellinen musta on yhtäkkiä tullut! Ja ihan näyttää siltä että olen kipeä koska touhotan kaikkea hymyssä suin mitä en yleensä ikinä tee, esim. yhtäkkiä vaihdoin verhot joulukuosiin, laitoin punaisen pöytäliinan ja värkkään kaikkia ihan höpöjuttuja mitä minä joka en ikinä tähän mennessä ole joulusta pitänyt. Nyt en malta odottaa jouluruokaa ollenkaan. Enkä ennen ole ostanut joululahjojakaan mutta tänä vuonna vaan mietin koko ajan mitä hommaisi kenellekkin lahjaksi. Ihan omituista.

Päätin juuri että meille tulee joulukuusi ja teinkin kauppalistan johon tuli kuusenjalka ja koristeita, alusmatto, pari joulukukkaa ja kynttilöitä, yksi pöytäliina lisää ja kranssi oveen. Oon juonut glögiä ja tehnyt joulutorttuja ja musta on tullut ihan jouluhöperö nyt kun vaihtui joulukuu. Tämä on kamalaa ja ihanaa. Mutta naurattaa vaan. Siskoni sanoi että "toi on sitä hormoonihuurua parhaimmillaan!" ja mua nauratti niin paljon kun heräsin siihen todellisuuteen että niin taitaa ollakkin. Oon ihan hormoonien vietävänä!

No mutta ei kai se haittaa, pitää nauttia tästä niin kauan kun se on positiivista hormoonihöyryilyä, enkä ole vielä riehunut tai itkeskellyt turhista, mutta sekin on ilmeisen odotettavissa mitä on muilta odottajilta lukenut ja kuullut..

Mä oon kyllä ihan hömppä, kun pitää saada yhtäkkiä tehtyä ja sisustettua tätä kotia, kai se on joku pesänrakennusvietti mussakin heräämässä! Mutta mietin että kun odottaa Huimaa ja senkin takia sitten ens joulunakin pitää olla joulu vaikkei se raukka siitä mitään vielä ymmärräkkään varmaan mutta täytyyhän lapsella olla joulu ja nyt täytyy mukamas olla muutenkin, vaikka on vaan ajatus siitä lapsesta, tai onhan se nyt vähän enemmän kun ajatus, mutta... :D

Tahtoisin nähdä sut taas

En malta odottaa!!!! Ultra mulla ens viikon keskiviikkona, ja menin lukemaan kaksplussan raskauskalenterista että viikolla 14 sikiön ulkoiset sukupuolielimet ovat niin kehittyneet että ne voidaan havaita ultraäänitutkimuksella. .. Ja mulla on ens viikolla sentään jo reipas 16 viikkoa... Hihihi.. Mä niiin tahdon tietää kasvaako mun sisällä pieni prinsessa taikka prinssi! :) Hihihiiii.

Ja ensi viikon torstaina sitten haen vauvalle ensimmäisen ison ostoksen. Crescent Classic yhdistelmävaunut :)
Jihuu! Ny vielä pitäs viikonlopun aikana kertoa miehelle et oon tehnyt tälläsen päätöksen... No eiköhän se mee ihan hyvin. Mä niin odotan et saan vaunut kotiin! Noi on tosiaan -11 vuoden mallia ja käytettynä ostetaan. Torstaita odotellessa :--D

Niin ja perjantaita. Mies jo syksyllä joskus osti meille liput kaija koon keikalle! :D

15+0

Uusi kirppariostos. 

Tosi vähän oon mitään ostellut tähän asti. Kyllä sitä vielä kerkiää. Tällä hetkellä kaikki ostetut vaatteet ovat kovin vihreäpainotteisia, myöskin vaaleanvihreitä ovat ostamani pikkupyyhkeet. Tietäisipä pian onko tulossa tyttö vai poika niin voisi päästää tämän shoppailuinnon valloilleen. .. :) Kävin varaamassa 2.vaiheen suorittamispaikan autokoulusta. Voi herran jestas kuinka kallista.. n. 400 euroa. Sinne menee ainakin meidän vaunurahat ja muut. Itku :( Täytyy kysyä sponssia vanhemmilta, jos se olisi esim mun joululahjani että auttaisivat tuon 2.vaiheen maksamisessa.

rv 14+6

Neuvolassa käyty ja kaikki hyvin. Hemoglobiinikin oli parantunut selkeästi viimekerrasta (ennen jotakin 110 ja nyt 120 :) Rautakuuri tuottanut tulosta siis! Jeee! Meidän tuleva Huima <3

Niin ja mua hemmotellaan, tulevan joulun kunniaksi? Ensin oma kulta lupasi tilata mulle uudet talvikengät, Icebug merkkiset, etten liukastele, niitä on kehuttu maasta taivaaseen Icebugeja joten pakko oli saada omatkin. Kolmen ison koiran aktiivisena omistajana nuo popot tulee tänä talvena kyllä enemmän kun tarpeeseen, saa sitten rauhassa jatkaa lenkkejä eikä tarvitse pelätä että kaatuisi taikka että varpaat jäätyisi. Uudet talvikengät oli muutenkin hankintalistalla niin oon niiin onnellinen noista! Toivottavasti paketti tulis pian kotiin, oon ihan odotuksesta mykkyrällä!!! :D  http://www.outnorth.fi/fi/icebug/sorix.php?gclid=CJbo_4OBg7sCFUdZ3godFhIAQg Ja tuollaisella suolaisella hinnalla todellakin odotan niiden kestävän seuraavat 5 vuotta ! :D

Niin ja sitten päivällä neuvolasta tultuani miehen äiti vielä laittaa mulle viestiä että mulle on tulossa äitiyshousutki!!! Vähänkö oon onnellinen, kun omat housut on alkaneet jo kiristää. Nyt on pian jotkut siistimmät jalkaan laittaa, kotona nyt voi mennä vaikka verrkkareissa mut jeee! Laitan niistä mun päällä sitten kuvan kun paketti saapuu kotiin :-) Kiitos ihanalle perheelleni! Olette niin rakkaita! Pakko se on tännekkin kirjoittaa vaikka eivät ne mun blogia lueskelekkaan.

rv 14+4

Oon muuten ihan sekaisin noista viikoista. Kun sillon kävin siellä synnytyspolin äitiyspäivystyksessä missä lie, niin silloin oli viikot 14+2 mutta toi laskuri näytti sillon väärin. Nyt laskuri sanoo että 14+4 jotta en enää tiiä mistään mitään :) Mut pikkuhiljaa masu kasvaa vaikka ei se kyllä oo kauheesti kasvanut, turvotus tuon varmaankin tekee. Kuva siis otettu viikonlopun alussa perjantaina.

14+2

Perjantai ja etsinnässä lisää blogeja!

Tykkäisin lukea kaikenmoisia odotusblogeja joissa mennään alkuviikoista johonkin 20 raskausviikkoon :)

Itse odotan nyt reilulla 14 viikolla ja olisi hirveän kiva löytää lisää muita odottajia kirjoittelemassa. Itse odotan ihan ihka ensimmäistäni, ja kaikki on vielä uutta ja jännää. Omassa lähipiirissä ei myöskään ole muita odottajia niin mikäs sen kivempi olis kun löytää täältä kaikkia kanssa odotttajia :) Kommentilla voit vinkata mulle hyviä odotusblogeja ja kaikkia muitakin mielenkiintoisia saa vinkata tietysti! Tässä muuten vielä hauska blogikirjoitus joka mulle linkitettiin aiemmin:

http://mmtn.blogspot.fi/2013/11/the-ugly-truth-ruma-totuus-raskaudesta.html

(Aivan hulvaton kirjoitus, ruma totuus raskaudesta! Löysin nyt jo itseni niiin monista kohdista ja piti nauraa lukiessa noille jutuille :D ) PS. Blogin ulkoasu hakee vielä muotoaan. Viimeistään kun masu alkaa kunnolla kasvaa, kehittelen jonkun otsikkokuvan, bannerin, mikä se nyt onkaan, tähän munkin blogiin :)

Ja mitä aiempiin kirjoituksiin tulee, täällä alkanut kivut ja vuoto hellittää. Muutenkin aamu ollut tosi ihana. Lämmittänyt meidän tupaa ja koirat on nauttineet lumisista maisemista :)

Aamupalaks väsäsin puuroa mihin laitoin paljon vadelmia <3

Toivelista (Hankintalista)

Tässäpä jotakin hankittavaa meille, teempäs tänne listan niistä tarvikkeista jotka tarvii hankkia tai jotka tahdon hankkia, laittelen kuvia, merkkejä ja näin, ihan niinkun toivelistan ja samalla vähän listaan mitä kaikkea pitäisi hankkia kun vauva on tulossa. Jos tätä lukee kukaan, voisitte te sanoakkin jos jotain tärkeää jää puuttumaan vallan listastani, niin hihkaiskaa mulle, niin katson ja lisään sen listaan tarvittaessa :) Listaan asioita sekalaisessa järjestyksessä. Tässä on myös mun haaveita tarvikkeista mutta todellisuudessa saattaa olla että saadaan/ostetaan tosi paljon käytettyinäkin lähipiiristä jne jolloin ei just nää merkit vastaa. Nääkin on useammat googlesta vaan otettuja kuvia eikä liity todellisuuteen, mutta jos ei merkeistä mietitä, vaan ihan hankittavia tavaroita vauvalle niinkun turvakaukalo,pinnasänky,tuttipullot jne.  :)

Turvakaukalo: 

Brio Primo turvakaukalo 2013 ,väri musta

Yhdistelmävaunut:
Olen tykästynyt esim. Brio ja Emmaljunga merkkeihin. Myös kuvassa oleva malli miellyttää. Noista kaikista merkeistä vaunuja saatavilla melki minkälaisis kuoseis/väreis vaan mikä on kiva juttu :)

Kuvassa Hartan topline x vaunut

Tuttipulloja:

Kuva googlesta vaan. :)

Pinnasänky 

Hoitopöytä

Sitteri 

Kantoreppu/liina 

(Olen päätynyt manducaan monien suositusten jälkeen, Ergo on kans toinen mitä ollaan suositeltu)

Itkuhälyttimet

Kylpyamme

Harsoja

Talkkia ja kaikkia vauvaöljyjä sun muita hoitojuttuja

Tutit

Vaippoina oon päättänyt käyttää kestovaippoja. Katsotaan miten meidän kestoilu sitten sujuukaan
Niihin menee paljon rahaa kun ne hommaa mut varmasti sitten pääsee helpommalla ja luontoystävällisempääkin se on. Meillä muutenkin pyykkikone hurisee päivittäin enkä nää kestovaippailua yhtään vaikeana niinkuin moni muu.. No... saa nähdä!

Kuumemittari
(mies lisäsi vielä että sellainen korvakuumemittari, onko kokemuksia ?)
Kuva ei siis liity, se on googlesta poimittu.

Imetystyyny

Mieleen tulee vielä ainakin rintapumppu, äitiysvaatteita (se on asia erikseen) vaatteita vauvalle,... mitäs vielä?Aivoissa ei raksuta yhtään. Pitäisi jostain netin uumenista löytää joku tarvikelista niille ketkä on saamassa ensimmäistä lastaan :) Niitä varmasti löytyy. Mutta tämä, ihan iltani ja sairaslomani ratoksi tähän väliin! No nyt tuli mieleen että tarvitaan alusta hoitopöytään ja patja sun muut lakanat lapsen sänkyyn ja onhan näitä tarvikkeita niin hirveästi että. Pitäisi vaan osata nyt alkuun löytää ne tärkeimmät. Tässä kun on viimeaikoina surffaillut , niin voi jestas että on kallista. Muutan sanottavaa ei ole... :D 

Eilisen painajainen 20.11.

Siis nyt jälkeenpäin oikein raivostuttaa kaikki lääkärit helvetti soikoon. Mun käskettiin vuotamisen takia mennä lääkäriin, ettei tarvi kotona yksin miettiä mitä tapahtuu. No mä menin. Äitiysneuvolan kautta sain päivystysajan kahdeksi iltapäivällä terveyskeskuksen päivystyslääkäriltä.

No sinne menin sitten ja mies tuli kans töistä aiemmin et pääs mukaan. Mies jäi oottaan aulaan ja menin lääkärihuoneeseen kun kutsuttiin. No mitä sanoi lääkäri. Kyseli jotain kivuista ja vuodosta ja teki perus gynetutkimuksen ja totes että kyllä se on luultavasti keskenmeno nyt tullut ja harmitteli siinä. Mä olin ihan järkyttynyt ja teki mieli itkeä. Sopersin jotain sille että kun eilen ne sydänäänet kuului eikä tänään ole vuotanut enää kauheasti jne jne .. No se näytti totaalista punaista valoa ja sanoi että kyllä sut pitää nyt Sairaalalle synnytyspolille(siellä on äitiyspolin päivystys ilta-aikoina ilmeisesti) ja puhui ennen kun lähdin huoneesta kaavinnasta jne.

Mä lähdin huoneesta ihan valkosena pois ja menin miehen luo ja sanoin että lähetään Sairaalaan, se sano et no, mitä se sano? Siinä kohtaa purskahdin itkuun ja selitin että keskenmeno tullu ja itkin koko tunnin kestävän matkan sairaalaan ja oli vaan niin kamalan pettynyt ja tyhjä olo. Mietin vaan että miks mua taas rangaistaan ja miks just kun oon innostunut asiasta niin lujaa ja just kun oon kertonut vähän kaikille ja ollut niin iloinen asiasta. Mielessäni kirosin kaikki ja samalla olin vain ihan hiljaa enkä miettinyt mitään. Tuntui välistä niiin tyhjältä . Oikein tunteiden pyörremyrskyä ja tyyntä vuoronperään.

Päästiin sitten kaupungin sairaalaan ja äitiyspolille tai mikälie synnytyspoli ja päivystys paikka. Odotettiin siellä, hirvee ruuhka ja ainoo lääkäri oli jossakin leikkauksessa jumissa. Odotusaulassa käytiin ottaan verikoe ja siinäkohtaa taas aloin vollottaan, mulla on ihan oikeesti fobia verikokeisiin mut sekään ei siinä niinkään itkettänyt vaan koko päivä ja se että oli saanut keskenmenotuomion ja oli ihan kamalaa kaikki. Pian sen jälkeen mut kutsuttiin huoneeseen, itkin sielläkin. Mut siellä ei tehtykkään muuta kun otettiin mun tiedot ylös ja tuollasta. HUOH! Ja eikun taas odottamaan. Yhteensä 5 tuntia odotettiin lääkärille joka lopulta koitti, se oma vuoro, ja lääkäriksi oli saapunut sinne joku intialainen nainen, jonka puheesta ei saanut mitään selvää :(

No sen ymmärsin sitten kun se ultras että Huima on edelleen kotona, meinasin tippua siltä sängyltä kun kuulin ja olin silleen täh? ootko tosissas? Se lääkäri sanoi että "mihinkäs se olisi täältä hävinnyt" Kaikki näytti hyvältä, normaalilta, vastas viikkoja ja sydän löi ja liikuskeli paljon masussa. Kohdusta ei löytynyt myöskään hematoomia eikä muutakaan kummallista ja olin niiiin helpottunut! Se sanoi et kaikki normaalia, vuoto ei ole niin harvinaista kun luulet, voi tulla kohdunsuulta jne...

Sain sitten sairaslomaa ja kiellon käydä saunassa tai missään, pitää vaan olla levossa piste. Ja jotkut vertahyydyttävät lääkkeet? en saanut selvää, mutta ilmeisesti niiden pitäisi auttaa. Tylsäähän näitä on varmaan lukee, ilman kuvia mutta koittakaa kestää. Yritän intoutua kuvailemaan masua ja ruokia ja tekemisiä ja päiviä ja tehdä värikkäämpiä tekstejä tästä lähtien :)

Ensimmäiset sydänäänet

19.11.2013 Niin en tajunnut että eilen sen katasrofin aikoihin kuulin tosiaan ensimmäiset sydänäänet, kyllä vain :) Siellä se sydän löi luojan kiitos <3 Tänään raksahti myöskin rv 14+0  rikki. :)

Sitten tänään 20.11. pääsenkin lääkäriin. Tutkitaan vuodon syytä ja sitä miten Huima voi. Toivottavasti Huimalla ei ole hätää. Saattaa olla, että joudun lähtemään ihan sairaalaan äitiyspoliklinikalle, mutta toivotaan että terveyskeskuksessa saadaan tolkkua eikä tarvitse lähteä sairaalaan asti.

Vaihdoin kommentoinninkin helpommaksi vaikkei tätä kukaan luekkaan saati kommentoi mutta kumminkin :D Ps. Herkuttelin tänään tekemällä itse ns kreikkalaista salaattia. Nam Nam!

Tänään aamulla tapahtunutta.....

Klo 04:00 herään siihen kun tuntuu että tulee pissa housuun. Lähden ripeästi vessaan mutta matkalla huomaan että reidet tulee tahmeiksi ja istahtaessa vessanpöntölle alkaa verta tulla ihan kiitettävästi, ja ihan tyyliin siis että "humps vaan". Verta tuli aikas paljon.

Itse valahdan ihan valkoiseksi alkaa yököttää ja huimata hyvä ettei taju lähde pelkästä ajatuksesta vuotaa verta sillä tavalla. Sitten kun se homma loppui, kömmin takaisin sänkyyn paniikissa ja pakko herättää mies siinä kohtaan et arvaa mitä mulle kävi. Sit pääsi itku. Ja siitä asti olin sängyssä vaan liikkumattomana, mies toi ennen töihin lähtöä mulle aamupala leivät ja mehun.

Koitin sit vaan rauhottua ja näin ja torkahdinkin hetkiseksi. Mut oli kyllä hirveä odottaa että kello on viimeinkin 8 että pystyn soittamaan neuvolaan. Neuvolasta annettiin aika 9.45.. Lisää odottamista. Aamu oli kyllä ihan kamala kun pelotti koko ajan hirveesti että oliko koko odotus nyt tässä. Tähänkö se loppui. Huima on poissa. ?

Viimeinkin pääsin neuvolaan ja ensimmäisenä se sanoi että kuunnellaan sydänäänet. Neuvolatäti varotteli alkuun ettei sydänääniä heti kuulu ja voi olla että niitä pitää etsiä oikein kauankin. Koitti valaa tähän epätoivoiseen esikoisen odottajaan toivoa ,mitä mulla ei paljon ollut jäljellä olin ihan varma, kun masuakin vähän pisteli että joo. Tässä tää nyt oli ja menetin vauvan :(  

Mutta HipHei vaan! Samantien kuului sydänäänet ja lujaa se sydän löikin. Pumpumpumpumpum! Tosi vauhtia! Olin niiin helpottunut. Neuvolatäti sanoi kanssa että kyllä siellä joku on kotona ja sillä sujuu masussa oikeinkin hyvin. Huuh! Helpotuksien Helpotus. 

Mulle määrättiin lepoo lepoo lepoo. Ei saa rehkiä ollenkaan. 4.12. on ultra jossa on lääkärikin paikalla. Sitten tutkitaan lisää. Voi olla että nt-ultrassa näkynyt ns. ilmakuplan näköinen kohta oli se, mikä tänään sitten vuosi ulos sieltä. Tai, voi olla että istukka olisi jotenkin edessä että se aiheuttaisi vuotoa. Mutta hyvä asia oli se, että vuoto ei ole jatkunut. Neukkutäti sanokin että jos jatkuu niin sitten viipymättä neuvolaan tai terveyskeskukseen et sit voi olla vakavempaa. Joten kaikki ristissä toivon ettei enää ikinä tule eteen mitään samanlaista.

Mutta tästähän vasta odotus alkoi....... 2vko siihen ultraan. Odotan vaan että näen Huiman että se heiluttelee ultra ruudussa mulle sitten 4.12. ja että lääkäri voi todeta jotta pikkuisella on kaikki sitten hyvin. ONNEKS tasan viikon päästä on vielä lääkärineuvolakin missä kuunnellaan taas sydänääniä toivottavasti niin saa vähän välivarmuutta ennen ultraa että sielä vieläkin joku kotosalla.

Huh. Kauhean pitkä avautuminen mutta sitä varten tämän blogin silloin aloitin. Saa purkaa ja kirjoittaa ilot ja surut tänne ylös :-)

Sovinto

Tänään se tapahtui. Mä pyysin isosiskoani kaveriksi facebookissa ja hän vastasi hyväksymällä pyynnön. Mietin pari kertaa mutta päätin iltasella laittaa hänelle viestiä. Laitoin vaan että moi terve ja kerroin että meille on tulossa perheenlisäystä ensi vuoden toukokuussa. Hän vastasi innostuneena että moi ja oli kuullut meidän mummolta vauvauutisista, mitään ei puhuttu mistään menneistä vaan jutusteltiin niitä näitä kaikesta ja tulevasta. Hän keksi otukselle nimenkin, Heimo Huima :) Vai Huima Heimo. Kuitenkin. Pieni otus se on. Taustatietona ei olla oltu minkäänlaisissa väleissä 1,5vuoteen. Meillä ollut aika tulehtuneet välit ja mitenkään ei olla tässä välissä oltu yhteyksissä. Nyt päätin lopettaa vihanpidon. Ja tuli parempi olo heti. :) Iltapalaksi pilpposin porkkanaa ja kurkkua lautaselle ja dippailin niita ranch -dippiin. Sain vinkin netistä ja päätin kokeilla. Ihan ok mutta mielummin syön tästä lähdin kurkut kurkkuna , leivän päällä taikka salaatissa ilman ranch dippejä. Samoin porkkanat pelkälteen tai jossain ruoan seassa ilman ranch dippejä. Otin kuvankin iltapalasta:

Juomana oli appelsiini mehua. Sitä kuluu aika paljon kyllä...

Ja näitä....... Kauhee himo näihin. Voisin syödä vaikka kuinka paljon päivässä... -.-'

Ja sitten ihka ensimmäiset masukuvat. Vaikka mitään massua ei vielä ole, ennemminkin "söin vähän huonosti ja nyt turvottaa" -look. Ehkä se siitä vielä kasvaa :-D Täällä yksi malttamaton..... Niin ja tosiaan, aloituspaino ennen raskautta oli 66kg (pituus 171-172cm) nyt painankin jo kolme kiloa enemmän, eli reilut 69kiloa, 70 rajapyykki lähestyy.

Mua pelottaa tosi lujaa se, miten/palaudunko raskaudesta, meneekö koko kroppa "pilalle" loppuelämäksi ja se, että pääsenkö eroon raskauskiloista, niitä on odotettavissa vajaa 20kg nyt ainaskin raskausaikana. Toivon kylläkin että pysyis ihannemitoissa ja tulis painoa max 17 kg

13+1

Niskaturvotus ultra takana päin. Se oli tasan viikko sitten meillä 7.11.. Kaikki oli oikein hyvin ja normaalisti. Kaikki mitä pitikin löytyä löytyi ja kaikki "palikat" olivat oikeilla paikoillaan. Kyllä on vaan jännittävää. Tämän ultran jälkeen vasta aloin ehkä kunnolla päästä jyvälle koko raskaudesta ja odotuksesta. Näin kuinka pikkuotus kääntyili ja heilutteli meille ultra-ruudulta. Riskiluku oli normaali ja kaikki muukin oli kuulemma hyvin ja normaalisti. Viikkoja oli 12+2 sikiö vastasi viikkoja 12+4. Laskettua aikaa ei kuitenkaan muutettu.

Seuraava ultra on sitten 4.12. se ei ole kuitenkaan vielä rakenneultra, sitäkin olen alkanut jo kovasti odottaa, että kuulee kumpaa sieltä oikein odotellaan saapuvaksi ensi vuoden toukokuussa :) Mitään en ole nyt hommaillut vauvaa ajatellen, mä salaa toivon että meitä jotenkin muistetaan joulupukin postissa, hehheh ! Neuvola on tässä ihan seuraavaksi 26.11 ja se oli lääkäri neuvola. Odotan jo innolla sitäkin. Aion pyytää reseptin rasvoihin (mulla on atooppinen iho) ja särkylääkkeisiin. 

Viimeisen yli viikon on ollut niin järkyttävää päänsärkyä, tuntuu että pää halkeilee neljään eri osaan vähintään ja keskeltä kahtia ja ei pysty tehdä yksinkertaisesti mitään. Ja sitä jatkuu aamusta iltaan. Mä en vaan kestä sitä aaargh. Eilen oli hyvä päivä kunnes illalla se taas alkoi. Nyt on alkanut jo tänä aamuna. Huoh!

Pitkät jalat ja käsi masun päällä 12+2 (12+4)

Morjes! 12+2 (12+4) Sanoo masuasukki isille ja äitille,
nyt myös teille jotka ehkä luette blogiani

Ensimmäinen neuvola

wuhuuu viimeinkin se päivä koitti. Mä niin odotin ekaa neuvolakäyntiä hurjan innokkaana :) Multa otettiin paino ja hemoglobiini, verenpaime, jutskattiin kaikenmoisesta, saatiin hirveä määrä papereita ja kirjoja sun muita tietopläjäyksiä kotiinviemisiksi ja ikioma neuvolakortti ainiin ja lähete labraan ja mitäs muuta. Kaikki oli muuten tosi hyvin mutta oma hemoglobiini oli ihan liian alhainen niinkun aina, se oli tiedossa joten mulle määrättiin rautatabletteja, niitä pitää sitten syödä aina appelsiinien tai muiden C-vitamiinivalmisteiden yhteydessä päivittäin 1 tabletti näin alkuun. Tuleva isikin pääsi neuvolaan mukaan ja oli kyllä tosi mukava että se sinne pääsi, mä en kestäis jos se ei olis noin mahtava ja noin kovaa mukana tässä jutussa. Ihana kun on tuollainen tukipilari tuossa vieressä kulkemassa tätä matkaa eikä tarvi yksin jäädä minkään kanssa. seuraavana onkin tiedossa ens viikon alussa se labrassa ja verikokeissa käynti ja sitten oli jonkun 2 viikon päästä sellainen seulontajuttu että joutuu lähteen keskussairaalaan 65 kilometrin päähän kun sitä ei tehdä oman kunnan terveyskeskuksessa, siellä on sitten se ultra ja tollaset.. Siellä ilmeisesti mitataan sikiön niskapoimun pituutta taikka jotakin tälläistä, ja katsotaan onko riskiä down oireyhtymään tai muuta. ja seuraava neuvola on 'lääkärineuvola' ja se on sitten 26.11. eli noin kuukauden päästä.

10. viikko

Löysin tälläisen: http://www.vau.fi/raskaus/Raskausviikot/Viikko-10/

Aika kiva kun tuollaisia tehdään. Ja mitän tuohon yhteen kohtaan tulee , niin ihan totta, ei tule ajatelleeksi tätä asiaa koko ajan . Oikeastaan, välillä sitä tuntuu onko raskaana sittenkään kun on niin jotenkin "normaali" olo. 

Tietysti vähän väsyttää ja on ihmeellisiä masukipuja välillä, sellasia jotka vaan piipahtaa ja menee pois samantien ja tietysti sellainen omituinen huono olo välillä ja närästää. Mutta ei mitään sellaista että vaikeuttaisi elämää. Tänään on kyllä särkenyt päätä aamusta asti, en tiedä mistä johtunee ja on nälkäkin ihan kooooko ajan....

Pari päivää niin päästään sinne neuvolaan. Jännää. Ei tässssä sitten muuta..

9. Viikko

Tässähän tää menee. Normaalia elämää eläessä. Ei tunnu vielä miltään. Siis tarkoitan, yleisesti olo on aika huono mutta suoranaista pahoinvointia /oksentelua ei ole vieläkään vaivannut. Oon tehnyt kaikkea tavallisia juttuja. Uskalsin jopa kertoa isälle ja miehen vanhemmille. Vielä en ole kertonut äidin puolen perheelle, mummoille taikka omille sisaruksilleni. No se aika koittaa kyllä. Ei ole mitään raskaushöpinää mielessä kun juuri tällä hetkellä olo tuntuu hyvinkin _normaalilta_. Viikon päästä on neuvola , se ihka ensimmäinen käynti siellä. Sitten selviää vähän lisää kaikkea. Odotusvitamiineja olen muistanut popsia joka aamu ja muutenkin syönyt paaaaaaljon hedelmiä vihanneksia, monipuolista ruokaa. Elämä tuntuu tällä hetkellä hyvätä. Tänään satoi ensi lumi maahan :-)

Hölpöttelyä

Ekat vauvaostokset. 

Värit sopii kummalle vaan, mut silti niin toivoisin että se on poika. Mä siis NIIN toivoisin poikaa mutta miehen (T) kanssa päädyttiin sihen, että tyttö tulee ja oon jostain syystä ihan varma että on tyttö tulossa. Siis tiedän, että oon nyt ihan hassu. Tää onkin mun salainen vauvablogi johon kirjoitan kaikki hassutkin jutut. Tosielämässä raskaus on alussa, joka ikinen päivä pelkään, inhoon ja ällöksyn ja vieroksun ajatusta että odottaisin vauvaa, ja sitä että asiasta pitäs ihan tosi kertoa lähipiirillekkin joskus. Tosielämässä oon yllättävän negatiivinen, mutta sitten kuitenkin istuskelen netissä katselemassa millaisia vaunuja voisin ajatella ostavani ja odotan ekaa neuvolaa kuin kuuta nousevaa... :-D Joo. Siis tosielämässä oon ihminen joka sanoi ettei hanki ikinä koskaan lapsia ja elää vaan koirien kanssa koirapiireissä, treenaa treenaa ja elelee elämäänsä. Oma veli sai justiin pari viikkoa sitten komian pojan vaimonsa kanssa ja viime viikonloppuna syntyi miehen T:n parhaalle kaverille tyttövauva. Kun kuulin että synnyttäviltä osapuolilta toiselta oltiin leikattu väliliha auki ja toiselta oli muuten vaan "paikat revenny" niin hyvä ettei jalat lähteny alta ja alkanu kuvottaa. Mä oon varma että mun vartalo menee ihan pilalle ja blää. Tää on niin uutta mulle. En ole vielä meinannut löytää tämän asian niitä hehkuvia puolia. Mä en vaan ole sellainen. Pelkään kuollakseni sairaaloita ja piikkejä ja kaikenmaailman toimenpiteitä jo muutenkin. Mä oon varma että kuolen tai jotain sinne päin. Ehkä tää tästä. Ehkä viimestään kun on ekaa kertaa kokenut tän kaiken ja voi EHKÄ todeta niinkun melki kaikki muutkin tuoreet äidit että mikään ei ole hienompaa kun saada oma lapsi syliin ja muutenkin kaikki pahat unohtuu. No kattotaan miten mun sitten myöhemmin käy... 

Citymarketissa oli hedelmät eurolla! :-D Oli pakko ostaa. Terveellisiä vitamiineja :-)
On tuolla taustalla kyllä aiemmin ostetut appelsiinit ja banaani ja kaverin omenapuista kerätyt omput :-)

Vitamiineja ja kirppariostokset

Lähettiin hakeen keskustasta apteekista odotusajan vitamiineja sun muita mitä neuvolantäti puhelimessa käski käydä ostamassa. Ostin samalla reissulla myös panadol särkylääkettä kun se on kuulemma sopiva särkylääke odottavalle äidille. Löydettiin apteekista tarvittavat ja oltiin kävelemässä eläintarvikeliikkeeseen ostamaan koiranruokaa nuorimmaisellemme koiralle, niin sitten huomattiin kirppis jossa ei olla ikinä vielä käyty. No piti se käydä katsastamassa. Sieltä löytyi kaksi bodya, sen väristä että sopii tytölle taikka pojalle oikein hyvin, ja puoli potkuhousut. Ne oli niin kauniit ja halvat, uuden veroiset kumminkin ja tutta-merkkiset, pakko oli ostaa jotkut ekat vauva ostokset :--D Onko musta nyt tulossa ihan "pössö" ? Ensin olin sillain EIII miks just mulle käy näin?" -tyylillä, ja nyt oon ostelemassa jo kaikenmaailman tarvikkeita vaikka mennään ihan alkumetreillä. Höpsö tuleva äiti, ei täs muuta!

Soitto ja mietteitä

Tänään soitin neuvolaan. Sain ajan kuukauden päähän , eli 24.10. Mietin, jotta voisin soittaa huomenna uudestaan sinne ja koittaa vaihtaa ajan perjantaille, niin tuleva isi pääsisi myös mukaan ensimmäiselle neuvolakäynnille.

Noin muuten kuulosti se neuvolan täti mukavalta naiselta, sanoi että täytyy mennä nyt hakemaan odotusajan vitamiineja, foolihappoa,D-vitamiinia, Rautaa, ja vaikka mitä se luetteli. Sanoi että apteekista osataan kyllä auttaa. Ohjeisti että jos tulee pahoinvointia ja oksettaa, pitää syödä kuitenkin vähän koko ajan, ei epäterveellistä naposteltavaa, vaan hedelmiä tai leipää tms. Sitten sanoi että on tosi hyvä etten polta tupakkaa ja ohjeisti jättämään myös alkoholin kokonaan (-no tietysti, ajattelin, luurin toisessa päässä) Sitten se kattoi koneeltaan niitä kun eilen kävin ultrassa terveyskeskuksessa varmistamassa sen raskauden ja sen, kuinka pitkällä jo ollaan, luetteli koneelta eilisen lääkärin kirjoittamia mainintoja, siitä että raskaus on kohdun sisäinen ja sydän lyö voimakkaasti pienellä ihmisen alulla. Hassua ajatella. Olen vieläkin vuoronperään paniikissa ja vuoronperään odottavaisella mielellä. Kai tämä kaikki kuuluu asiaan! ? :-)

Mitähän sitä pitäisi alkaa ostelemaan vauvaa varten, ja missä välissä hankintoja kannattaa tehdä. Kaikki on niin alussa vasta, ei olla kumpikaan perheenjäsenillemme vielä kerrottu. Ajateltiin kertoa sitten kun ollaan käyty ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Tai en tiedä uskalletaanko ollenkaan. Kai sitä pitäisi uskaltaa. :--D Mutta eipä ole kiire huudella asiasta, ei olla kerrottu vielä kenellekkään, ei sitten kenellekkään , oma paras ystävänikään ei vielä tiedä. Voihan se olla että koko juttu paljastuu jo viikonloppuna taikka ensi viikolla mutta katsotaan, kuinka kauan maltamme olla hiljaa. :-)

Odotus alkumetreillä

Onko normaalia että tunteet heittelee ja vie mua 6-0. Tänään on jo itketty ja oltu muutenkin ihan muissa maailmoissa kaikkien miljoonien ajatusten kanssa. Ihan kummallista. Enkä taaskaan tiedä mitä olen tekemässä, mihin ryhtymässä, mitä oikeen yritän ja teenkö nyt kumminkaan oikein ja ääää. Kai nää alun shokit ja muut stressailut tästä tasaantuu..?

Tänään oli myös eka ultra. Koko "homma" on ihan alussa jossain 6 vkolla mennään vasta, vähän reilu. Lääkäritäti oli todella mukava ja loi muhun uskoa että me pärjätään kyllä. Silti sanoi että mitä ikinä päätänkin, se on mun oma elämä jne. Ei saa antaa ihmisten liikaa vaikuttaa. Mutta jos kaikki nyt vaan hyvin menee niin kyllähän me ollaan ihan alettu valmistautumaan siihen että meistä on tulossa oikea perhe ja tulevan vauvan laskettu aika olisi 21.5.2014 Hauskaa, se on oma syntymäpäiväni tuo 21.5. :--)

Uuden alku

Jännää jännää jännää. Mun sisällä kasvaa pieni ihmisen alku. Tänään piti käydä terveyskeskuksen laboratoriossa antamassa vielä näyte ja positiivinenhan sekin oli. Viime perjantaina kun tein testin kotona, se oli positiivinen myös ja mä oon panikoinut siitä asti. Ihan hulluna. Oon ollut ihan rikki ja pinossa ja kaikki on mennyt ihan miten sattuu. Kipeenä olo ei ole yhtään helpottanut tunnetiloja. Nyt kuitenkin alkaa elämä voittaa. Ollaan puhuttu avomiehen kanssa asiasta ja pyöritelty asiaa mielessä ja tultu siihen tulokseen että pientä ihmettä aletaan odottamaan, ja valmentautumaan ajatukseen että perheeseemme syntyy ensi vuonna uusi perheenjäsen, pieni poika tai pieni tyttö. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Ultraan käy seuraavaksi tie, koska ei ole täydellistä varmuutta siitä, missä mennään, miten pitkällä jne. Sen jälkeen ensimmäinen neuvola. Kirjoittelen lisää myöhemmin. Moi!