Pikkuinen on syntynyt ja me ollaan viimeinkin kotona!

7.9.2016 41+6 meidän pieni peikkotyttömme näki päivän valon kiireellisen sektion myötä klo 13:48 päivällä, saaden 9 apgarpistettä ja ollen 3618 grammaa painava ja 52 senttiä pitkä tyttö <3 Pään ympärys 35,5cm. Synnytyskokemuksesta kirjoitan myöhemmin lisää..Kirjoitan myös tarinaa sairaalassa olosta, jossa vietin lopulta kymmenen pitkää päivää.... Nyt täytyy vaan vähän levätä ja olla, kotona, nauttia <3

Ensimmäinen kohtaaminen sektion jälkeen synnytyssalissa <3

Kotiinlähdössä! Viimein!

Vauvamasu paikoillaan vielä

Edelleen olen raskaana, cytotecit, ballongit ja oksitosiini on nyt kokeiltu. Ei vauvelia olla saatu vieläkään syliin asti. Nyt odotan lääkäriä. Meidän tie vie luultavasti tänään tai huomenna leikkausaliin. Seuraavan kirjoituksen saatte section jälkeen vauvauutisten muodossa! Kirjotan fiiliksistä kotikoneelta tarkemmin sitten kun joskus päästään sinne saakka :) Wilma

41+4.....

Täälä maataan osastolla edelleen
 Lääkäri sanoi kahden aikoihin päivällä, että jos synnytyssalissa vaan on tilaa pääsisin sinne suoraan muutoin cytoteciä tämä päivä ja huomenna aamulla sitten saliin viimein... No juuri kätilö tuli sanomaan ettei tilaa ole. Sain murusen cytotecia, tänään en kerkiä enempää saada eikä se auta mitään. Kätilöt teki akupunktiota synnytyspisteisiin ja rentoutumiseen. Toivotaan että olis apua!! Muuten ei mitään... Noh, huomenna uusi päivä. Huoh!

Edelleen yhtenä, 41+3

Heipsansaa :) Täälä ollaan sairaalan osastolla edelleen masun kanssa, ei oo lääkkeet vaikuttaneet niinkuin olisin haaveillut, tiesinhän minä et voipi kestää ja hyvä ja luottavainen olo kun ollaan edetty hitaasti että ei oo räjähtäny masu sektioarpineen tai tullut mitää hätäsynnytystä eteen. Keho on tänään viimein näyttänyt merkkinsä taipumisesta cytotec lääkkeelle. Kaula on lyhentynyt, kohdunkaula auennut ja paikat kuulemma oikein hienosti ja ajatuksen mukasesti kypsyneet. Nyt tätä kirjoittaessanikin supistelee aaika usein ja vielä aika kivuttomasti, käyrillä piirtyi epäsäännöllisiä 2-6 minuutin välillä hienoja tiukkoja supistuksia, joten hieman on edistytty siitä mitä ensin. Aamulla masensi kun sain ensimmäisen kpkonaisen cyto tabletin tähän mennessä mutta millään tavalla keho ei vastannut siihen. Kyllä masensi... Sitten toinen alkoi jo vähän näyttömään että toimii se ja nyt kolmannen ja viimeisen tabletin ottamisesta on alle puoli tuntia, joten ilta vain näyttää mitä se tuo tullessaan. Miehen käskin seuraksi, kun pääsee tänne niin mennään yhdessä kipuamaan rappusia ja muuta jos se auttaisi saamaan supistuksiin poweria ja vauveliin vauhtia. Jos näyttää siltä ettei tönään mitään tapahdu, huomenna aamulla asennetaan ballongi kohdunsuulle sitö availemaan, sitten kun se irtoaa saa kuulemma saliin puhkomaan kalvot, ja synnyttämään. Toivotaan että edes huomenna siis olisi vauva jo maailmassa! Katsotaan kuinka meidän käy :-)

Cytotec 100mg

Käyrällä maaten, punainen on vaivan syke ja vihreä supistus

Välillä värittelen aikani kuluksi 

Massukuva 41+2 haha... 

Booring

Käyrällä taas maaten

Sairaalassa odottamassa ihmettä

Eilen pidin pääni ja synnytystä alettiin käynnistellä todella todella varovasti cytotec MURUILLA ajatuksena kypsytellä kohdunsuuta. Kello kolme iltapäivällä kirjauduin sisään osastolle ja sain ensimmäisen pikkuriikkisen murun lääkettä, seuraavan noin seitsemältä illalla. No ei mitään vastetta keholta. Nukuin yöni kuin tukki niin sanotusti. Kello kuudelta aamjlla tänään tultiin tuomaan kolmas murunen, ei mitään
 Aamulla jouduin maata käyrillä 1,5tuntia kun vauveli oli niin villinä, tarkoitisboli vartin käyrä ottaa. Nyt sain ennen puolta yhtätoista hurjan puolikkaan tabletin cytoteciä muttei minkäänlaista vaikutusta. Ja olen eilen ja tänään huhkinut toden teolla rappusissa ja pitkin sairaalan ympäristöä lenkkeillen yms. Ei mitään. Joo piirtyy supistuksia käyrälle muttei ne olebmulle mitään kun ei satu ja homma ei etene. Jatkosuunnitelmahan onse että ballongi asetetaan heti kun mahdollista muttei paikat oo kypsyneet ollenkaan... Ja masennuin tietty kun kertoivat et saan tuos kahden kolmen nurkilla viimeisen tabletin osasen tälle päivälle, sitten ei voida lääkitä lisää ja sitten vain ollaan ja odotetaan huomista. No tiesin ettei tämä ole yhden illan projekti ja niin hirmu vähäsellä määrillä aloitettiin, parempi kun ovat varovaisia ettei sektio arpi /kohtu repeä kun ei voi tietää kuinka kukakin reagoi käynnistyslääkkeisiin tai niiden murusiin. Npkka pystyyn. Nut on perjantai, päivä ja maanantaihinkin on vielä aikaa. Huomenna voi olla jo tuskaset paikat hyvällä tavalla. Vauva kuitenkin sylissä, enää päivistä kiinni ja sitte hän näkee päivänvalon meidäm rakas!