Kastejuhlamietityksiä

Jottei aika kävis pitkäks, mä mietin taas kaikkee ihan turhanpäiväisiä. Vauva ei ole vielä edes syntynyt, ja mä mietiskelen ristiäisiä ja kasteasua poitsulle :D Ensin olin sitä mieltä et hommataan sellainen vähän erilainen kastehaalari, mutta nyt törmäsin netissä tosi kauniiseen mekkoon ja laitoin sen kirjanmerkkeihin, ettei jää unholaan.. :-) Korttipohjatkin on jo ristiäiskutsuille valmiina :D Olen kyl hassu! Vieläkin on kuitenkin auki, missä pidettäisiin ristiäiset, kotona se ei onnistu, koska omassa suvussani on niin paljon allergikkoja, ja meillä on kolme isoa koiraa plus kissat ja vaikka kuinka jynssäisi kotia ja tuulettaisi, niin allergeenit kyllä pysyy tiukassa. Kotihan olisi ollut helpoin vaihtoehto. Miehen äitikin intti että kotona ne pitää pitää ja kotona kaikkien muidenkin juhlat on pidetty. Mä en kuitenkaan ole ajatellut missään vaiheessa kotona juhlia pitää. Luultavasti pidämme ne jossakin seurakunnan tilassa, jos keksitään joku kiva paikka. Tai en tiedä vielä. Pitää kysellä joltakin kuntalaisilta noista paikoista,jos tietäsivät. Me ei olla tässä kauaa vielä asuttu, niin ei oikein ole paikat ja mahdollisuudet tiedossa. No eiköhän nämäkin asiat selviä aikanaan. Kun syntyisi nyt ensin tämä poitsu... Hih..

fb:n tilapäivitys jota en julkaissut.

Voi ahdistuksien ahdistus. Kirjotin eka facebookkiin näin, mut en kehdannut julkaista kuitenkaan......

Ei kyllä mistään tuu taas mitään. Kauhee epätoivo taas päällä  Aikakin loppuu kesken. Varmaan pilaan koko vauvan vaan stressaamalla ja ajamalla itteni ihan väsyksiin joka mutkassa. Ahdistaa ja ärsyttää ja vituttaa ja itkettää ja tekee mieli vaan itkupotkuraivota tai jotain vaikkei se auta yhtään ketään. Aamu ollu niin hyvä ja nyt sit taas ihan päinvastaset olotilat. Vituttaa sekin et koko ajan pitää näiden mielialojen heitellä ja oon nii väsyny ihan kaikkeen tähän. Mua ärsyttää et pitää tuottaa ihmisille pettymys mut esim mulle ei tuu mistää nytkään rahaa, eka äitiysrahakin maksetaan joskus millon lie ikuisuuden päästä, niin en voi revetä joka paikkaan mitenkään kun jollaki pitäs elääkkin tässä!!!! Kaikki tuntuu niin epäreilulta ja raivostuttaa ku tulee niin huono omatunto ku pitää peruu kaikkee koko ajan ja varsinki ärsyttää kun on odottanu jotain ihan sikana ja sit tajuaaki, et ai ei oo rahaa siihenkään, et pitää unohtaa koko juttu ja voi hittovietes! Tekee mieli hakata päätä seinään tai jotain, ärsyttää niin sikana ihan kaikki taas !!!! — alakuloinen.

Tänään miehellä oli tilipäivä. Kun tuli kotiin ja maksoi laskut, kertoi mulle kuinka paljon jäi rahaa. Ei paljon mitään. Sillain että pärjää seuraavaan rahapäivään ehkä, mutta tarkoittaa silloin sitä, että kaikki ylimääränen pitää karsia pois. Esim. ensi viikolla piti tulla kaivurin kaivamaan pihaa.. Se pitää nyt perua. Huomenna olisi ollut yksi kauan odotettu tapahtuma koiramme kanssa, pitää perua sekin. Viikonloppuna myös mmiehen isän 50w synttärit, nyt ei ole mieltä lähteä sinnekkään. Bensakaan ei ole kovin halpaa. Saan unohtaa kaikki pihajutut mitä olen suunnitellut, koiratarhaprojektin ja terassin valmiiksi laittamisen, saan unohtaa keinutuoliprojektin myös ja esim tänään tahdoin kauppaan ostamaan viikonlopuksi ruokavärkkiä niin ääh. Piti mennä apteekista hakemaan kanssa juttuja niinkuin piti ostaa sairaalakassiin loput täytteet mitä sinne olen ajatellut, niinkuin myös yhteen miehelle tarkoitettuun yllätykseen pitäs kaupasta hakee vielä loput jutskat. No varmaan saan unohtaa nekin ihan kaikki. Vituttaa ja tuntuu niin yksinäiseltä. Kukaan ei ole auttamassa meitä. Aika loppuu kesken oikeasti, pian se vauva on jo täällä ennenkö huomataankaan, ja vielä puuttuu siltäkin vaikka mitä. Ahdistuksien ahdisstuuus :(

Lääkärineuvola

Ja olipas muuten jäätävin lääkärikokemus ehkä taas johonkin aikaan. Voi luoja :-) No, mutta jotain hyvää? Kohdunkaula oli hieman pehmentynyt ja lyhentynyt, vaikka oli sitä vielä n.2cm jäljellä ja kohdunsuu oli vielä kiinni. Mutta edes jotain pientä. Hihih! Kolme maagista ässää otettu myöskin käyttöön jospa se vaikka tästä! Olen "tilannut" vauvan 37+ viikoille, huomenna on rv 36+0, ei enää kauaa! Jotenkin niiin toivon sydämmestäni että odotus päättyisi hyvin, ja suhteellisen pian! Mä en vain jaksa enää!

Muita neuvolakuulumisia, pissassa oli ekaa kertaa leukkarit plussalla, joten täytyy viedä huomenna pissanäyte labraan jossa katsotaan tarkemmin, ettei vain ole mitään tulehdusta tai muuta. Verenpaineet kuitenkin hyvät niinkuin tähän mennessä aina ovat olleet. Paino nyt oli noussut IHAN HIRWEESTI mutta se ei ole koko totuus, joten en edes kerro mitä vaaka näytti. Lääkäriaika oli mulla iltapäivällä, joten olin kerinnyt syömään jo aamupalan jos toisenkin, kouluruoan, päiväkahvin ja mitäs kaikkea. Mä koitin pyytää, ettei olis painoo otettu mut silti se piti merkitä korttiin, huoh.

Multa otettiin nyt myöskin streptokokki näyte, se on ilmeisesti joku sellainen, et jos mulla se löytyy, niin synnytyksessä mä saan antibioottia. Ei sen kummempaa ilmeisesti? Neuvolan lääkärillä oli harjoittelija joku mies kandi, ja se oli niin jäykkis et voi juma....... Se teki mulle gynekologisen tutkimuksen, ja "runno menemään". Sitten unohti vielä ottaa sen streptokokkinäytteen. Sitten se lääkäri sanoi et kun vielä tarkistaa itsekin "mun paikat" että ottaa samalla. No sitten se lääkäri sekoili omiaan siinä ja otti väärään tikkuun näytteen ja sitten se otti vielä uudestaan, sitten se "runno menemään" kokeili mun synnytysteitä ja teki ns. nyrkkitestin, eli työnsi mun haaroihin nyrkkiänsä ja mittaili jotenkin vauvan tuloväylää. Ei työntänyt nyrkkiä siis sisään asti, vaan tuonne johki lantio tai mihinlie luihin. Voi jeesus mikä kokemus toikin. Hämmentävää :D

Mutta mukava oli kuulla sit lopulta vauvan sydänäänet, syke oli 130 paikkeilla ja pienellä oli kaikki hyvin. Antoi jotain koko arvioo ja sanoi et lasketun aikaan olis 3,3-3,5kg. Mä luulin, että tällä hetkellä, niin ei. Nyt viikot vastas sen mielestä jotakin 35+ viikkoista eli jsut sitä missä mä nyt meen kun on 35+6. Sellasella antiikkisella ultralla otti vauvan vartalon läpimitan ja sit tunnusteli ja sanoi ettei missään nimes vaikuttas kovin isolta eikä siitä tule edes 4 kiloista välttis. Sanoi kyllä myös, että tarkempia mittauksia voidaan tehdä äitiyspolilla mutta tollee tunnustelemalla/ja vanhalla ultralla kattoi ja antoi tuollasta kokoarvioo. Sanoi et mun lantios on kyl tilaa vauvan tulla mutta että viel ennen synnytystäkin ne sit aina sairaalassa ultraa ja viel varmistaa ennen ku alatiesynnytys tehdään.

Ei kait tältä erää muuta! Huomenna alkaa jo 37.raskausviikkoa. HUIMAA!!!!! :-)

Kaikki vastaamaan kyselyyn!!! :)

Tein teille lukijoille ja kaikille muillekkin blogissa vieraileville ihmisille tuollaisen kyselyn siitä koska Huima syntyy, laittakaas arvauksianne tulemaan! Vastata voi helposti klikkaamalla! Jos viitsitte voitte käydä tässä postauksessa arvaamassa tarkan syntymäpäivän! Viimeinen kuukausi vielä jäljellä! Jännää ;-)

Ihana perhe

Mulla on tosiaan tää blogi hieman tylsähkön puoleinen, kun kamera on rikki ja kuvia tulee niin harvakseltaan. Mun äiti ja isä kummatkin kuitenkin lupautuivat sponssaamaan mulle rahaa uuteen objektiiviin. Sen saan varmaan ens kuun alussa. Toivottavasti ennen synnytystä niin saa jonkun valokuvausvälineen sairaalaan mukaan, että saa muistoja :) Sitten tämä mun ja Huimauksen blogikin värittyy kuvilla erilailla.

PS. Me keksittiin tänään T:n eli mun miehen kanssa poitsulle nimi. Viimeinkin :) Mutta, no, se nyt vielä riippuu ihan kaikesta, sitten vasta kun näemme poikamme, voimme varmasti tietää mikä nimi juuri hänelle sopii :)

Aamukuva, tukka pörrössä. 35+3

Arvauspostaus!!!!

Moi kaikki! Nyt mukaan arvaamaan, milloin meidän poika syntyy maailmaan!

Itse toivon, että 30.4.(rv37) olisi se päivä jolloin poitsu syntyisi, mutta olen myös miettinyt, että 14.5. olisi kans hyvä päivä pojun syntyä rv39 :-)

Kirjoittakaa kommentilla arvaus tähän postaukseen :)

Huimaaaaa

Mun vauva on saletisti ihana. Kamala ikävä toista. Parempi kuitenkin ettei vielä synny. Viikkoja 34+5. Mun mielestä ennen 37 viikkoa ei tarvisi tulla. Ihanan kamalaa ja jännittävää kun tutut odottajat ovat jo monet synnyttäneet ja kaikki mun nettitutut on tuntuneet saavan vauvan 34 -37 viikolla. Eli aikaisin! Mieskin sanoi mulle, että ajattele, pian on meidän vuoro. Niimpä! Siitäpä vasta stressin pukkas! Jännittää ihan hirveästi. Ei malta millään odottaa, että meidän vuoro tulee lähteä synnärille ja ei malta odottaa sitä meidän vaavin näkemistä! Kaikilla jotka ovat saaneet vauvan jo aikasista viikoista huolimatta, vauvat ovat voineet hyvin eivätkä ole tarvinneet sen kummempaa keskoshoitoa ja ovat muutenkin vaikuttaneet "valmiilta" vaikka ovatkin olleet sit kooltaan vähän pienempiä noin muuten. Mä jotenkin aavistan että meidän vauvalla ei ole mikään kiire tulla. Se tulee lopulta jonain 4,5 kiloisena mötkönä sieltä. :D Neuvolatäti mua lohdutteli, että no, onhan sellaista isompaa vauvaa varmasti helpompi hoitaa ja hyvä sen vauvan on vielä sielä kohdussa kasvaa ja kehittyä. Silti jännittää. Mä niin olen tilannut vauvan toukokuun 14.päivälle jolloin olisi rv 39 :D :D Katsotaan koska se päättää tulla. Tässä kirjoituksessa ei ole varmaan päätä tahi häntää, mutta kun tämä loppuodotus on niin kamalan jännää!!!!! :)

Rouva

Hihhii. Musta tuli tänään rouva. Jännittävä päivä lähti käyntiin aamulla kuuden seistemän maissa. Suihkun ja aamukahvien jälkeen mulla oli kampaaja. Sielä sitten vierähtikin tovi jos toinenkin. Lopulta niin ettei parturi kerinnyt viimeistelemään mun otsatukkaa saati puhettakaan mistään meikkauksesta. Hän laittoin pikaset korkkiruuvikiharat mun hiuksiin ja sit piti lähtee. Ajettiin miehen kanssa äkkiä kotiin, mies laittoi paidan päälle ja solmi kravatin, mä heitin korkkarit ja mekon päälle ja sit taas menoks. Lopulta kerittiin onneksi hyvin. Toimitus maistraatissa oli hyvin nopea, mutta asia on niin merkityksellinen itselle ja siellä oli meidän vihkimistä todistamassa meidän hyvät ystävämme ja lapsen tuleva kummi yms.että jäi kyllä hyvä mieli. Koko päivä ollut ihan mahtava muutenkin. Sieltä päästyämme mentiin pihviravintola Matadoriin syömään ja oli ihan hyvä paikka. Söin herkullisen lohiaterian ja jälkiruoaksi lämmintä suklaakakkua ja mansikkasorbettia. NAM!!! :-D Täydellinen päivä. Vietettiin sitten muutenkin päivä siellä ystäviemme kanssa ja ajeltiin viiden - kuuden maissa kotsaan. Sen verran väsyttävä päivä jännityksineen kaikkineen myös, että nyt olen jo täälä sängyssä peittojen alla, ja seuraavana ohjelmistossa unten maat. Hyvää yötä :-)

34 + 0

Hui! Tänään on pärähtänyt 35:s raskausviikko käyntiin! Sen kunniaksi kävin tänään neuvolassa. Siellä oli kaikki aivan hyvin. Pissa oli puhdas niinkun aina tähän asti, paino tällä hetkellä 83kiloa ja risat. Painonmuutosta ei merkattu, enkä vielä kerennyt itsekään laskeskella, mut aivan kiitettävästihän tuo paino nousee. SF:mitta oli 32, se on erittäin hyvä mulle, nyt viitearvojen sisällä "niinkuin pitääkin". Hempankin neukkutäti otti, se oli hieman laskenut, nyt 122. Rautalisää en ole nyt meinaan pariin viikkoon syönyt. Verenpaine oli myös hyvä. Sanoi että vauva on pää alaspäin ja vaikuttaa pitkältä pojalta. Sanoi että mulla on kohdussa vielä hyvin tilaa, ei ole siis mikään kovin ison oloinen vauva. Toivotaan :) Seuraava onkin sitten neuvolalääkärikäynti kahden viikon päästä 36 viikolla. Ensi viikolla pitää käydä verikokeissa negatiivisen veriryhmän takia. MUTTA Kirjoittelen lisää, nyt pitää kiiruhtaa kouluun! Hyvää päivää kaikille!

33+0

Tänään poks! Hurjaa että aloitellaan jo 34:ttä raskausviikkoa. Huh! Kuulostaa ihan tosi waulta. Näin pitkälle päästy. Kaikki peukut ristiin että loppuun asti sujuu niinkun pitääkin ! :) Miehen kanssa on kotona ollut enemmän ja vähemmän kränää. Omat raskaushöyryt eivät helpota ollenkaan asiaa. Toivottavasti ollaan tän kaiken lopussa vielä onnellinen pariskunta. Mä niin rakastan tuota isimiestä sydämeni pohjasta.. Oon koko aika niin hiton herkillä........ Eikä yhtään auta että mieskin tonttuilee omiaan...... Täysiaikaisuuteen olisi enää 4viikkoa. Vähiin käy viikot. Ihan kiva mun mielestä päästä masusta eroon ja pääsis aloittelemaan uutta elämää perheenä Huimauksen syntymän jälkeen :-) Innolla odotan.

Vau.fi sivusto sanoo näin tästä viikosta: ""Tämän viikon alussa sikiö on 31 viikkoa vanha. Sillä on nyt vähemmän tilaa kohdussa, eikä se pysty liikkumaan yhtä vapaasti kuin aikaisemmin. Kukaan ei tiedä, mitä sikiö ajattelee tai mistä se näkee unta. Mutta nyt sikiö kokee unen REM-vaiheen (Rapid Eye Movement), jonka yleisesti katsotaan olevan edellytys unien näkemiselle. Sikiön pupillit alkavat reagoida valoon"". 
Kaksplus.fi sivusto kertoo tällästä: ""Kohdussa alkaa olla ahdasta, eikä lapsi pysty liikkumaan niin vapaasti kuin aikaisemmin. Lapsi on täysin kehittynyt. Hänen mittasuhteensa ovat oikeat, joten nyt hän enää vain kasvaa ja pyöristyy.Lapsi tunnistaa sinun ja kumppanisi äänet. Hän tunnistaa musiikin, jota kuuntelet tai laulat usein"".
Libero.fi:ssä lukee näin: ""Lapsi on vahvistunut, ja voit tuntea hänen liikkeensä aiempaa selvemmin.Iho on saanut kevyen pigmenttikerroksen.Jalkaterät ovat nyt 6–7 cm:n pituiset.""

Aamulla facebookissa vastaan tullut kuvatus tähän loppuun.