13+1

Niskaturvotus ultra takana päin. Se oli tasan viikko sitten meillä 7.11.. Kaikki oli oikein hyvin ja normaalisti. Kaikki mitä pitikin löytyä löytyi ja kaikki "palikat" olivat oikeilla paikoillaan. Kyllä on vaan jännittävää. Tämän ultran jälkeen vasta aloin ehkä kunnolla päästä jyvälle koko raskaudesta ja odotuksesta. Näin kuinka pikkuotus kääntyili ja heilutteli meille ultra-ruudulta. Riskiluku oli normaali ja kaikki muukin oli kuulemma hyvin ja normaalisti. Viikkoja oli 12+2 sikiö vastasi viikkoja 12+4. Laskettua aikaa ei kuitenkaan muutettu.

Seuraava ultra on sitten 4.12. se ei ole kuitenkaan vielä rakenneultra, sitäkin olen alkanut jo kovasti odottaa, että kuulee kumpaa sieltä oikein odotellaan saapuvaksi ensi vuoden toukokuussa :) Mitään en ole nyt hommaillut vauvaa ajatellen, mä salaa toivon että meitä jotenkin muistetaan joulupukin postissa, hehheh ! Neuvola on tässä ihan seuraavaksi 26.11 ja se oli lääkäri neuvola. Odotan jo innolla sitäkin. Aion pyytää reseptin rasvoihin (mulla on atooppinen iho) ja särkylääkkeisiin. 

Viimeisen yli viikon on ollut niin järkyttävää päänsärkyä, tuntuu että pää halkeilee neljään eri osaan vähintään ja keskeltä kahtia ja ei pysty tehdä yksinkertaisesti mitään. Ja sitä jatkuu aamusta iltaan. Mä en vaan kestä sitä aaargh. Eilen oli hyvä päivä kunnes illalla se taas alkoi. Nyt on alkanut jo tänä aamuna. Huoh!

Pitkät jalat ja käsi masun päällä 12+2 (12+4)

Morjes! 12+2 (12+4) Sanoo masuasukki isille ja äitille,
nyt myös teille jotka ehkä luette blogiani

Ensimmäinen neuvola

wuhuuu viimeinkin se päivä koitti. Mä niin odotin ekaa neuvolakäyntiä hurjan innokkaana :) Multa otettiin paino ja hemoglobiini, verenpaime, jutskattiin kaikenmoisesta, saatiin hirveä määrä papereita ja kirjoja sun muita tietopläjäyksiä kotiinviemisiksi ja ikioma neuvolakortti ainiin ja lähete labraan ja mitäs muuta. Kaikki oli muuten tosi hyvin mutta oma hemoglobiini oli ihan liian alhainen niinkun aina, se oli tiedossa joten mulle määrättiin rautatabletteja, niitä pitää sitten syödä aina appelsiinien tai muiden C-vitamiinivalmisteiden yhteydessä päivittäin 1 tabletti näin alkuun. Tuleva isikin pääsi neuvolaan mukaan ja oli kyllä tosi mukava että se sinne pääsi, mä en kestäis jos se ei olis noin mahtava ja noin kovaa mukana tässä jutussa. Ihana kun on tuollainen tukipilari tuossa vieressä kulkemassa tätä matkaa eikä tarvi yksin jäädä minkään kanssa. seuraavana onkin tiedossa ens viikon alussa se labrassa ja verikokeissa käynti ja sitten oli jonkun 2 viikon päästä sellainen seulontajuttu että joutuu lähteen keskussairaalaan 65 kilometrin päähän kun sitä ei tehdä oman kunnan terveyskeskuksessa, siellä on sitten se ultra ja tollaset.. Siellä ilmeisesti mitataan sikiön niskapoimun pituutta taikka jotakin tälläistä, ja katsotaan onko riskiä down oireyhtymään tai muuta. ja seuraava neuvola on 'lääkärineuvola' ja se on sitten 26.11. eli noin kuukauden päästä.

Hölpöttelyä

Ekat vauvaostokset. 

Värit sopii kummalle vaan, mut silti niin toivoisin että se on poika. Mä siis NIIN toivoisin poikaa mutta miehen (T) kanssa päädyttiin sihen, että tyttö tulee ja oon jostain syystä ihan varma että on tyttö tulossa. Siis tiedän, että oon nyt ihan hassu. Tää onkin mun salainen vauvablogi johon kirjoitan kaikki hassutkin jutut. Tosielämässä raskaus on alussa, joka ikinen päivä pelkään, inhoon ja ällöksyn ja vieroksun ajatusta että odottaisin vauvaa, ja sitä että asiasta pitäs ihan tosi kertoa lähipiirillekkin joskus. Tosielämässä oon yllättävän negatiivinen, mutta sitten kuitenkin istuskelen netissä katselemassa millaisia vaunuja voisin ajatella ostavani ja odotan ekaa neuvolaa kuin kuuta nousevaa... :-D Joo. Siis tosielämässä oon ihminen joka sanoi ettei hanki ikinä koskaan lapsia ja elää vaan koirien kanssa koirapiireissä, treenaa treenaa ja elelee elämäänsä. Oma veli sai justiin pari viikkoa sitten komian pojan vaimonsa kanssa ja viime viikonloppuna syntyi miehen T:n parhaalle kaverille tyttövauva. Kun kuulin että synnyttäviltä osapuolilta toiselta oltiin leikattu väliliha auki ja toiselta oli muuten vaan "paikat revenny" niin hyvä ettei jalat lähteny alta ja alkanu kuvottaa. Mä oon varma että mun vartalo menee ihan pilalle ja blää. Tää on niin uutta mulle. En ole vielä meinannut löytää tämän asian niitä hehkuvia puolia. Mä en vaan ole sellainen. Pelkään kuollakseni sairaaloita ja piikkejä ja kaikenmaailman toimenpiteitä jo muutenkin. Mä oon varma että kuolen tai jotain sinne päin. Ehkä tää tästä. Ehkä viimestään kun on ekaa kertaa kokenut tän kaiken ja voi EHKÄ todeta niinkun melki kaikki muutkin tuoreet äidit että mikään ei ole hienompaa kun saada oma lapsi syliin ja muutenkin kaikki pahat unohtuu. No kattotaan miten mun sitten myöhemmin käy... 

Citymarketissa oli hedelmät eurolla! :-D Oli pakko ostaa. Terveellisiä vitamiineja :-)
On tuolla taustalla kyllä aiemmin ostetut appelsiinit ja banaani ja kaverin omenapuista kerätyt omput :-)

Soitto ja mietteitä

Tänään soitin neuvolaan. Sain ajan kuukauden päähän , eli 24.10. Mietin, jotta voisin soittaa huomenna uudestaan sinne ja koittaa vaihtaa ajan perjantaille, niin tuleva isi pääsisi myös mukaan ensimmäiselle neuvolakäynnille.

Noin muuten kuulosti se neuvolan täti mukavalta naiselta, sanoi että täytyy mennä nyt hakemaan odotusajan vitamiineja, foolihappoa,D-vitamiinia, Rautaa, ja vaikka mitä se luetteli. Sanoi että apteekista osataan kyllä auttaa. Ohjeisti että jos tulee pahoinvointia ja oksettaa, pitää syödä kuitenkin vähän koko ajan, ei epäterveellistä naposteltavaa, vaan hedelmiä tai leipää tms. Sitten sanoi että on tosi hyvä etten polta tupakkaa ja ohjeisti jättämään myös alkoholin kokonaan (-no tietysti, ajattelin, luurin toisessa päässä) Sitten se kattoi koneeltaan niitä kun eilen kävin ultrassa terveyskeskuksessa varmistamassa sen raskauden ja sen, kuinka pitkällä jo ollaan, luetteli koneelta eilisen lääkärin kirjoittamia mainintoja, siitä että raskaus on kohdun sisäinen ja sydän lyö voimakkaasti pienellä ihmisen alulla. Hassua ajatella. Olen vieläkin vuoronperään paniikissa ja vuoronperään odottavaisella mielellä. Kai tämä kaikki kuuluu asiaan! ? :-)

Mitähän sitä pitäisi alkaa ostelemaan vauvaa varten, ja missä välissä hankintoja kannattaa tehdä. Kaikki on niin alussa vasta, ei olla kumpikaan perheenjäsenillemme vielä kerrottu. Ajateltiin kertoa sitten kun ollaan käyty ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Tai en tiedä uskalletaanko ollenkaan. Kai sitä pitäisi uskaltaa. :--D Mutta eipä ole kiire huudella asiasta, ei olla kerrottu vielä kenellekkään, ei sitten kenellekkään , oma paras ystävänikään ei vielä tiedä. Voihan se olla että koko juttu paljastuu jo viikonloppuna taikka ensi viikolla mutta katsotaan, kuinka kauan maltamme olla hiljaa. :-)

Uuden alku

Jännää jännää jännää. Mun sisällä kasvaa pieni ihmisen alku. Tänään piti käydä terveyskeskuksen laboratoriossa antamassa vielä näyte ja positiivinenhan sekin oli. Viime perjantaina kun tein testin kotona, se oli positiivinen myös ja mä oon panikoinut siitä asti. Ihan hulluna. Oon ollut ihan rikki ja pinossa ja kaikki on mennyt ihan miten sattuu. Kipeenä olo ei ole yhtään helpottanut tunnetiloja. Nyt kuitenkin alkaa elämä voittaa. Ollaan puhuttu avomiehen kanssa asiasta ja pyöritelty asiaa mielessä ja tultu siihen tulokseen että pientä ihmettä aletaan odottamaan, ja valmentautumaan ajatukseen että perheeseemme syntyy ensi vuonna uusi perheenjäsen, pieni poika tai pieni tyttö. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Ultraan käy seuraavaksi tie, koska ei ole täydellistä varmuutta siitä, missä mennään, miten pitkällä jne. Sen jälkeen ensimmäinen neuvola. Kirjoittelen lisää myöhemmin. Moi!