tiistai 15. marraskuuta 2016

Pikkusisko 2 kk neuvolassa

Huikeen hienoa kasvua mun mielestä täysimetyksellä :) Saan olla hyvillä mielin :)

Syntymämitat

Paino 3618g
Pituus 52cm
Päänympärys 35cm

2kk

Paino 5830g
Pituus 61,2cm
Päänympärys 39,7cm
























Oltiin viikonloppuna tapaamassa mummua & pappaa sekä isomummoa, josta ylempänä kuva <3

Meidän beaglevanhus pääsi jänismetsälle, saalista ei saanut, ainoastaan hirveitä kipuja liikunnan jälkeen. Alkaa olla meidän 10 vuotias beagle jo tosi huonossa kunnossa, taitaa olla rakkaan viimeinen talvi tämä <3 Sniif.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Pikkusisko täyttää 2 kk huomenna!




Ristiäiset meni ihanasti! Kauheen onnistuneita kuvia (esim tarjoilupöydästä ei yhtään kuvaa tuon huonon kakkukuvan lisäksi etc. :D ) ei ole laittaa esille, tässä itseasiassa varmaan ne muutama onnistunein, esim ristiäismaljasta alla näkyvä kuva on ainoa laatuaan, eikä ole edes tarkentanut :D Vaikka olen vain harrastelijakuvaaja itse, niin kuvat on mulle melkeen kaikki kaikessa ja välillä ärsyttää, ettei kuvat ole mistään kotoisin, mutta ei voi valittaa, sillä itse en oo kuvannut tai hoitanut osaavaa kuvaajaa paikalle, omalla kamerallani sukulaiset vain napsivat kuvia, jotka eivät ole koskaan moiseen järjestelmämöhkäleeseen koskeneet aiemmin niin ei voi odottaa että sommittelu ja tarkennus ja muut voisivatkaan onnistua, riittää kun on yritetty ottaa edes sinne päin! :) Nimeä en tahdo täälä blogissa paljastaa, ja tyttö jatkaa vastaisuudessakin Huimapojan pikkusiskona tai pikkuTuimana :)

Lahjaksi pieni tyttö sai hirveesti koruja! :D Kaikki kummit olivat aatellut hommaavansa jotain hieman erilaista, ja kuinka ollakkaan, kaikki melkein ostivat sormuksia! :D Yhden ainutta kummilusikkaa tai perinteistä valokuvakehystä ei tullut, mutta kolme sormusta ja rannerengas sekä korurasia tuli lahjapaketeista, alimpana olevassa kuvassa näkyy pieni sormus tyttösen pikkurillissä. Oli noi aika liikkiksiä, meilä asustaa totta tosiaan kunnon prinsessa nyt, korurasia ja se on täynnä koruja jo alkumetreillä, hih! :D Sai tyttö sitten joitain leluja, vaatteita sekä rahaa ym. mulle kuitenkin lahjat olivat ihan toissijainen juttu ja oon hirmu otettu vaan et sukulaiset saapuivat paikalle juhlistamaan tytön nimijuhlaa meidän kanssamme, pitkänkin matkan takaa :)

Pieni tyttömme täyttää huomenna 2 kuukautta. Nyt viikon ajan tyttö on syönyt nyrkkejään aivan vimmattuna, se on uus hieno opittu taito, mua se hieman hämmentää, ajattelen, että tytöllä on kova nälkä kun imuttaa metelillä nyrkkejään, mutta rintaa tarjoessani alkaa vain hirvee raivoaminen, kun hän haluisi vain syödä nyrkkiä omassa rauhassaan! :D Voi tätä äitiä ku ei se vaa tajuu!!

Ristiäisten jälkeen, kotiin päästessäni tapahtui jotain outoa, mun särki jalkoja niin paljon etten pystynyt seistä saati kävellä, sitten istahdin sohvan nurkkaan niin mitä tapahtuu, alan täristä ja hytistä kun olisin istunut jossakin siperiassa! Mittasin kuumeen ja se oli kun salaman iskusta 38,4 astetta. Mä olin aivan äimänä. Otin vauvan syötölle ja huomasin että vasen rinta on todella kipeä ja vauvakin kiljui kun koitti imeä rintaa. Toinen kelpasi paremmin. Lähdettiin lääkäriin vielä samana iltana ja kuulemma täysin selkee rintatulehdus, sain antibioottikuurin ja käskettiin syömään särkylääkettä paljon ja tyhjentää rintaa "keinolla millä hyvänsä" . Lopulta kuume nousi seuraavien päivien aikana aina 40 asteeseen asti. Sunnuntaina illalla siis alkoi ja vasta keskiviikkona oli oikein hyvä päivä jo. Tänään on viimeiset antibiootit viikon kuurista.. Kiva saada lääke loppumaan kun vauvakin saanut siitä vähän masuvaivaa..

Pari kuvaa Huimasta ja Pikku-Tuimasta



lauantai 29. lokakuuta 2016

7 viikkoa ja 3 päivää

Anteeksi kun en oo mitään kirjoitellut! Ollut ihan hurjaa pienen tytön ja 2,5 vuotiaan kanssa. Aivan ihanaa ja kaikki mennyt ihan paremmin kun olin etukäteen odottanut! Silti tuntuu että aika on vain lentänyt tuhatta ja sataa ja mä oln koittanut pysyä kyydissä. Energiaa esim blogin kirjoittamiseen ei ole vain jäänyt! Mutta se annettakoon anteeksi, liika someilu on hyvä pienten lasten kanssa unohtaa ja keskittyä heidän arkeensa ja kasvuunsa, minun ollessa mahdollisimman paljon läsnä joka hetkessä.


Huomenna meillä on vihdosta viimein ristiäiset, lopullinen nimi lyötiin lukkoon eilen, heh! Tänään illalla tiedossa kukkien hakemista kukkakaupasta, oon tilannut ne etukäteen, asetelma tarjoilu/kahvipöydälle ja toinen kastepöydälle. Muuten sitten juhlapaikan laittoa, järjestetään pöydät kuntoon ja viedään kukat valmiiksi ja koristellaan vähän paikkaa ja viedään servetit,kahvit,teet, ym mitä nyt voi sinne jo myös valmiiksi :-) Ristiäisistä seuraavassa tekstissä sitten :)


tiistai 13. syyskuuta 2016

Pikkuinen on syntynyt ja me ollaan viimeinkin kotona!

7.9.2016 41+6 meidän pieni peikkotyttömme näki päivän valon kiireellisen sektion myötä klo 13:48 päivällä, saaden 9 apgarpistettä ja ollen 3618 grammaa painava ja 52 senttiä pitkä tyttö <3 Pään ympärys 35,5cm. Synnytyskokemuksesta kirjoitan myöhemmin lisää..Kirjoitan myös tarinaa sairaalassa olosta, jossa vietin lopulta kymmenen pitkää päivää.... Nyt täytyy vaan vähän levätä ja olla, kotona, nauttia <3
Ensimmäinen kohtaaminen sektion jälkeen synnytyssalissa <3
Kotiinlähdössä! Viimein!

tiistai 6. syyskuuta 2016

Vauvamasu paikoillaan vielä

Edelleen olen raskaana, cytotecit, ballongit ja oksitosiini on nyt kokeiltu. Ei vauvelia olla saatu vieläkään syliin asti. Nyt odotan lääkäriä. Meidän tie vie luultavasti tänään tai huomenna leikkausaliin. Seuraavan kirjoituksen saatte section jälkeen vauvauutisten muodossa! Kirjotan fiiliksistä kotikoneelta tarkemmin sitten kun joskus päästään sinne saakka :) Wilma

maanantai 5. syyskuuta 2016

41+4.....

Täälä maataan osastolla edelleen
 Lääkäri sanoi kahden aikoihin päivällä, että jos synnytyssalissa vaan on tilaa pääsisin sinne suoraan muutoin cytoteciä tämä päivä ja huomenna aamulla sitten saliin viimein... No juuri kätilö tuli sanomaan ettei tilaa ole. Sain murusen cytotecia, tänään en kerkiä enempää saada eikä se auta mitään. Kätilöt teki akupunktiota synnytyspisteisiin ja rentoutumiseen. Toivotaan että olis apua!! Muuten ei mitään... Noh, huomenna uusi päivä. Huoh!

lauantai 3. syyskuuta 2016

Edelleen yhtenä, 41+3

Heipsansaa :) Täälä ollaan sairaalan osastolla edelleen masun kanssa, ei oo lääkkeet vaikuttaneet niinkuin olisin haaveillut, tiesinhän minä et voipi kestää ja hyvä ja luottavainen olo kun ollaan edetty hitaasti että ei oo räjähtäny masu sektioarpineen tai tullut mitää hätäsynnytystä eteen. Keho on tänään viimein näyttänyt merkkinsä taipumisesta cytotec lääkkeelle. Kaula on lyhentynyt, kohdunkaula auennut ja paikat kuulemma oikein hienosti ja ajatuksen mukasesti kypsyneet. Nyt tätä kirjoittaessanikin supistelee aaika usein ja vielä aika kivuttomasti, käyrillä piirtyi epäsäännöllisiä 2-6 minuutin välillä hienoja tiukkoja supistuksia, joten hieman on edistytty siitä mitä ensin. Aamulla masensi kun sain ensimmäisen kpkonaisen cyto tabletin tähän mennessä mutta millään tavalla keho ei vastannut siihen. Kyllä masensi... Sitten toinen alkoi jo vähän näyttömään että toimii se ja nyt kolmannen ja viimeisen tabletin ottamisesta on alle puoli tuntia, joten ilta vain näyttää mitä se tuo tullessaan. Miehen käskin seuraksi, kun pääsee tänne niin mennään yhdessä kipuamaan rappusia ja muuta jos se auttaisi saamaan supistuksiin poweria ja vauveliin vauhtia. Jos näyttää siltä ettei tönään mitään tapahdu, huomenna aamulla asennetaan ballongi kohdunsuulle sitö availemaan, sitten kun se irtoaa saa kuulemma saliin puhkomaan kalvot, ja synnyttämään. Toivotaan että edes huomenna siis olisi vauva jo maailmassa! Katsotaan kuinka meidän käy :-)
Cytotec 100mg

Käyrällä maaten, punainen on vaivan syke ja vihreä supistus

Välillä värittelen aikani kuluksi 

Massukuva 41+2 haha... 

Booring

Käyrällä taas maaten