38+4

Ajattelin kirjoitella fiiliksiä tässä aikani kuluksi :)

Supisteluita on ollut paljon nyt 6.8. alkaen, niitä harjoitussupistuksia. Niitä tulee välillä ihan säännöllisinä sarjoina ja ne on todella puristavan tuntuisia mutta ei kipeitä. Välillä juilii alakertaa/nivusia/reisiä, välillä alaselkään mutta aika vähänlaisesti, selkeästi ovat ihan harkkoja vielä siis. Välillä kellotin 3 minuuttia kestoksikin supistukselle, huhhuh, aivan pitää keskittyä hengittämään ihan vaan kun se saa hengen salpaantumaan ja sydän tykyttää voimakkaasti kun se supistus iskee.

Nyt mulla on ollut maha vähän sekaisin. Mietin ja toivon että tällä viikolla olisi viimeinkin the aika. Ensin olen ajatellut tähdätä torstaille, sillä sinä päivänä starttaa 40.raskausviikko (39+0) ja kuulemma (en ole tarkistanut asiaa) täysikuu jolloin monet synnytykset kuulemma käynnistyvät. Se olisi kaikinpuolin hyvä jos vauva syntyisi silloin yöllä, mies pääsisi mukaan, Huima hoitoon mummulle, mies pääsisi aamulla vielä töihin ja sitten voisi töistä päästessään tulla sairaalaan. Jos kaikki sujuisi hyvin pääsisimme kotiin jo viikonlopun aikana jolloin miehen ei tarvisi jäädä isyyslomalle vaan voisi mennä maanantaina taas normaalisti töihin. Huimankin hoito järjestyisi paremmin mummunsa ollessa viikonlopun pois töistä. Hälle ei sitten tulisi työpoissaoloa kun perjantailta.. Täydellinen suunnitelma! HAHA :D Justiinsa joo... ;-)

Toinen mahdollisuus olisi 20.8. lauantaina jonka olen vain alunperin päättänyt "tilauksen saapumispäiväksi" silloin alkaa sorsan metsästys ja olisimme joka tapauksessa miehen vanhemmilla jolloin Huiman voisi jättää sinne, sitä ei tarvisi kuskata minnekkään, eikä meidän tarvisi odottaa 1,5 tuntia melkein että mummu pääsee meille kotiin Huimaa hoitamaan. Sillä päivällä on meidän perheelle iso merkitys koska kaikki on hulluna metsästykseen miesväestä nyt vähintään. Sen päivän muistan olleen myös aina todella kaunis säänsä puolesta. Se olisi kaikinpuolin mahtava päivä. Olenkin laittanut appiukolle jo eilen viestiä, että ensi perjantaina kun mennään täytyy savusaunan olla lämmin, koska aion kirjaimellisesti savustaa vauvan pihalle jollei ole jo aiemmin päättänyt tulla. Hahhah :)

Toissapäivänä jaksoin lenkkeillä koiran kanssa 8 kilometrin lenkin. Eli olo on oikeasti vielä hyvä eikä mitään todellista kiirettä ole saada vauvaa pihalle masusta. Tällä hetkellä on sellainen ihana pieni jännitys ilmassa, ei mitään tuskailua vielä. Kai ne tuskailut alkaa sitten viikon päästä kun tajuaa, ettei vauva vieläkään syntynyt vaikka niin kovasti sitä toivottiin. Sitten on vielä 24.8. tulossa se lääkäri, seuraavana päivänä laskettu aika, jos ei silloinkaan vielä vaavia näy, luulen että rupean jo aika pahantuuliseksi ja kärsimättömäksi kakaraksi :-D

Tänään on laiska päivä. Eilen oltiin markkinoilla, peräkärry kirpulla, ruokakaupassa, tehtiin mahtavaa ruokaa yhdessä ja saunottiin ja siivoiltiin, meillä oli tosi ihana perhesunnuntai kerrankin. Mutta vettä satoi kaatamalla koko päivä ja yö jonka seurauksena tänään jokemme vedenpinta on noussut varmaan metrin ylöspäin. Vielä se ei kuitenkaan ole aivan meidän pihanurtsille ylettänyt. Toivon että sade loppuisi ettei tulisi mitään tulvia. Ne ovat täälä Pohjanmaan suunnalla vähän ikäviä ne.

Loppuun haluan vain toivottaa oikein ihanaa alkavaa viikkoa ja maanantaita jokaiselle lukijalle! -Wilma