Vitutuskäyrä.........

Ounnnou. Niin pieni asia voi pilata kokonaisen illan! Kyllä huomaa et hormonit taas jyllää. En vaan voi käsittää! Oon itse reissussa ja miehen äiti joka tekee pinnasänkyyn lakanat, laittaa viestiä kysyäkseen, et minkä kokoset se tekee. Nii vastaan sille, että kysyy mieheltä kun on kotona ja voi katsoo peiton mitan. Niin pieni tehtävä josta ajattelin toisen kyllä selviytyvän, mutta eiiiiiiiiii..... Tää ei oo kotona tienny mistään mittään tietenkään, joten nyt on anoppi tehny ihan väärän kokoset lakanat peitolle. Siis ei mikään taistelemisen arvoinen juttu, pitäs nauttia siitä et mies oli lämmittänyt saunan kotona kun tulin reissusta, ja kaikkee, ja nyt syön ihanaa hedelmärahkaa iltapalaksi, kaikki on hyvin, vaikka ei olekkaan. Mua harmittaa niin hirveesti, että meinaa lähtee järki. Hirvee olo. Ärsyttää vaan niin kovaa, etten löydä sanoja ja tekee mieli vain itkeä, koska nyt pitää ostaa uus peitto pinnikseen. ÄRSYTTÄÄ!!!!!! Että pääsisin näistä hormoneista eroon, en oo tälläinen herkkis normaalisti, en varmasti. Tulee huono omatunto kun tälläinen pikku juttu saa koko maailman romahtamaan ympäriltä, mutta mä en voi mitään. Tekee vaan mieli itkeä ja kiukuta miehelle, kuinka tyhmä ihminen se on, mutta ei auta. Eikait se sitten voinut oikeasti tietää mistä on kysymys.... Eihän se ole noista vauvalle hankituista jutuista muutenkaan niin hyvin perillä... Arh :-( Nyt meen kyllä silitteleen vauvan uusia vaatteita, kun ne on kuivuneet pyykkäyksen jäljiltä. Saa ne sitten viikata kaappiin... Miehen vanhemmat tulee huomenna kylään ja kaiken pitäis olla tip top. Huomenna herään aamulla leipomaan pullia, aion tarjota kahvin kanssa laskiaispullia.. Nom. Jos yöunien jälkeen elämän sais hymyilemään jälleen...